Lainsäädäntö

Terveydenhuollon palveluvalikoimasta ja palveluvalikoimaneuvostosta säädetään terveydenhuoltolain 7a ja 78 a §:ssä. Ne tulivat voimaan vuoden 2014 alussa (laki 1202/2013).

7 a § Terveydenhuollon palveluvalikoima

Terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus.

Palveluvalikoimaan ei kuitenkaan kuulu sellainen terveyden- ja sairaanhoidon toimenpide, tutkimus, hoito ja kuntoutus, johon sisältyy saavutettavan terveyshyödyn kannalta kohtuuttoman suuri riski potilaan hengelle tai terveydelle tai jonka vaikuttavuus on vähäinen ja jonka aiheuttamat kustannukset ovat kohtuuttomat saavutettavissa olevaan terveyshyötyyn ja hoidolliseen arvoon nähden.

Potilasta voidaan tutkia ja hoitaa palveluvalikoimaan kuulumattomalla lääketieteellisellä tai hammaslääketieteellisellä tutkimus- ja hoitomenetelmällä, jos se on potilaan henkeä tai terveyttä vakavasti uhkaavan sairauden tai vamman takia lääketieteellisesti välttämätöntä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen.

78 a § Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida terveydenhuollon palveluvalikoimaa sekä antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta. Suosituksia antaessaan neuvoston tulee ottaa huomioon eri alojen tutkimustieto ja muu näyttö sekä terveydenhuollon eettiset ja järjestämiseen liittyvät näkökohdat.

Neuvostolla on pysyvä sihteeristö ja asiantuntijoiden verkosto. Valtioneuvosto asettaa neuvoston sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvostossa on puheenjohtaja ja enintään 15 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Neuvosto tulee asettaa siten, että sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Kansaneläkelaitos ja Suomen Kuntaliitto ry ovat edustettuina. Neuvostossa tulee lisäksi olla lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, oikeustieteen, terveystaloustieteen sekä suomalaisen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntemus.

Valtio rahoittaa vuosittain valtion talousarviossa vahvistettavalla määrällä kustannukset, jotka aiheutuvat neuvoston toiminnasta.

Neuvoston tehtävistä sekä neuvoston kokoonpanosta ja toiminnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Terveydenhuoltolain täydellisen version löydät Finlexistä.

Palveluvalikoima ja yksityinen terveydenhuolto

Terveydenhuoltolain säännöksiä ei sovelleta yksityiseen terveydenhuoltoon, joten sen piirissä on mahdollista toteuttaa palveluvalikoimaan kuulumattomia tutkimuksia ja hoitoja. Sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 9 kohdan (laki 1204/2013) nojalla palveluvalikoimaan kuulumattomasta hoidosta ei kuitenkaan saa sairausvakuutuskorvausta.

Sairausvakuutuslaki 2 luku 3 § Korvattavuutta koskevat rajoitukset

Tämän lain nojalla ei korvata:

9) sairaanhoidon kustannuksia, jos kustannukset ovat syntyneet hoidosta, joka ei kuulu terveydenhuoltolain 7 a §:ssä tarkoitettuun terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Sairausvakuutuslain täydellisen version löydät Finlexistä.

Muut neuvostoa koskevat säädökset ja päätökset

Palveluvalikoimaneuvoston toiminnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (63/2014) sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymissä työjärjestyksessä ja palkkio- ja korvauspäätöksessä .