Millä perusteilla palveluvalikoimaan tai sen ulkopuolelle?

Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Tämä säännös määrittelee viime kädessä rajat, joiden puitteissa palveluvalikoimaa voidaan määrittää.

Terveydenhuoltolain 7 a §:n mukaan terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palveluvalikoimaan ei kuitenkaan kuulu sellainen terveyden- ja sairaanhoidon toimenpide, tutkimus, hoito ja kuntoutus, johon sisältyy saavutettavan terveyshyödyn kannalta kohtuuttoman suuri riski potilaan hengelle tai terveydelle tai jonka vaikuttavuus on vähäinen ja jonka aiheuttamat kustannukset ovat kohtuuttomat saavutettavissa olevaan terveyshyötyyn ja hoidolliseen arvoon nähden.

Terveydenhuoltolaki ja sen lainvalmistelumateriaali eivät tarkemmin määrittele, mitä käsitteet lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perusteltu, kohtuuttoman suuri riski, vähäinen vaikuttavuus ja kohtuuttomat kustannukset konkreettisesti tarkoittavat.

Kaikki nämä terveydenhuoltolain mainitsemat palveluvalikoiman sisään tai sen ulkopuolelle rajaamisen perusteet ovat suhteellisia ja arvosidonnaisia. Niille ei ole entuudestaan sovittuja, yleisesti hyväksyttyjä tulkintoja. Palveluvalikoimaneuvoston tehtävä onkin tulkita ja määritellä niitä.

PALKOn prosessien ja periaatteiden jaosto valmistelee ja päivittää palveluvalikoiman määrittelyssä käytettävien prosessien, menetelmien ja periaatteiden kuvauksia PALKOn hyväksyttäväksi.

PALKO on perustuslain ja terveydenhuoltolain asettamien reunaehtojen puitteissa tarkentanut ja hyväksynyt palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet kokouksessaan 26.5.2016 seuraavasti: 

1. TERVEYSONGELMAN MERKITTÄVYYS

Terveysongelman on oltava riittävän merkittävä, jotta sitä on perusteltua hoitaa lääketieteen keinoin julkisin varoin. Merkityksen arvioinnissa sovelletaan lääketieteellisen tiedon lisäksi yhteiskunnallisia arvoja.

2. LÄÄKETIETEELLINEN PERUSTELTAVUUS

Palveluvalikoimaan kuuluvan toiminnan on oltava lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perusteltua. Lääketieteellistä perusteltavuutta arvioidaan suhteuttamalla toisiinsa vaikuttavuus, turvallisuus ja terveysongelman vakavuus. Toiminnalla on oltava riittävä vaikuttavuus suhteessa terveysongelman vakavuuteen ja käytetyn terveydenhuollon menetelmän riskeihin.

3. EETTISYYS JA TALOUDELLISUUS KOKONAISUUTENA

Palveluvalikoiman määrittelemisessä on otettava huomioon eettiset ja terveydenhuollon organisointiin liittyvät näkökohdat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että julkisin varoin rahoitettu terveydenhuollon toiminta rakentuu yhteiskunnassa hyväksytyille arvoille, muun muassa ihmisarvoisen kohtelun periaatteelle. Kokonaisvoimavarat pyritään jakamaan oikeudenmukaisesti terveydenhuoltopalveluja tarvitsevien kesken. Kalliiden uusien menetelmien käyttöönottoa arvioidaan myös yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän taloudellisen kokonaiskantokyvyn kannalta.

Päätökset potilaiden hoidosta tehdään yksilöllisen hoidontarvearvion perusteella, ja niissä otetaan huomioon voimassa oleva lainsäädäntö ja suositukset palveluvalikoiman sisällöstä sekä potilaan kyky hyötyä hoidosta.

Terveydenhuollon palveluvalikoiman nykytila, määrittelyn perusteet ja kehittämistarpeet - Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston väliraportti 26.5.2016