3.3.3 Terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät näkökohdat

Terveydenhuollon järjestämiseen liittyvien näkökohtien huomioiminen tarkoittaa, ettei palveluvalikoiman määrittelyä voida tehdä irrallaan yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa tosiasiallisesti vallitsevista olosuhteista ja reunaehdoista. Palveluvalikoimaan voidaan ottaa ainoastaan sellaisia menetelmiä, jotka on mahdollista myös järjestää yhdenvertaisesti väestölle.

Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit, kuten taloudelliset resurssit ja henkilökunnan saatavuus, maan eri alueiden ominaispiirteet ja eroavaisuudet, maantieteelliset etäisyydet, kotimaisen terveydenhuollon vakiintuneet käytännöt ja toimintatavat, terveyden- ja sosiaalihuollon väliseen työnjakoon liittyvät toimintatavat sekä ulkomaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä kerätyn tiedon ja näytön siirrettävyys Suomen olosuhteisiin.

Terveydenhuollon käyttöön yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta ohjatut resurssit tulee käyttää oikeudenmukaisesti. Perustuslain takaama oikeus riittäviin terveyspalveluihin painottaa yksilön tarpeiden turvaamista, mutta se ei ratkaise terveydenhuollon käytettävissä olevien resurssien

oikeudenmukaista kohdistamista. Yksilön tarpeesta lähtevä arviointi ilman kokonaisuuden huomioimista voi jopa vaarantaa yhdenvertaisuuden, ellei tätä arviointia ohjata ja jopa rajoiteta. Siksi resurssien jakoa tulee tarkastella terveydenhuollon kokonaisuuden näkökulmasta.

On yleisesti hyväksytty näkemys, että terveydenhuollon mahdollisuudet ja väestön tarpeet ja odotukset kasvavat aina nopeammin kuin terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit. Resursseja lisäämällä ei siksi voida välttää resurssien kohdistamiseen liittyvää päätöksentekoa. Päinvastoin silloin, kun resurssipula ei rajoita toimintaa, tarkempi harkinta voi olla tarpeellisempaa, jotta palveluvalikoimaan ei oteta vaikuttamattomia tai jopa haitallisia menetelmiä. Resursseilla tarkoitetaan rahan lisäksi esimerkiksi henkilökunnan, tilojen ja laitteiden saatavuutta.

Terveydenhuollon rajallisia resursseja jaettaessa tulee aina huomioida ns. vaihtoehtoiskustannukset eli se terveyshyöty, mikä voi jäädä saavuttamatta, jos resurssien jakoa ei tehdä koko väestön tarpeet huomioiden. Terveysteknologioiden ja hoitojen kehittyminen on luonut paineita ottaa käyttöön uusia menetelmiä niiden korkeasta hinnasta ja epävarmasta tutkimusnäytöstä huolimatta. Palveluvalikoimaneuvoston tehtävänä on varmistaa, että valitaan kustannusvaikuttavimmat hoidot, tunnistetaan tehokkaimmat, resursseja säästävät keinot ja poistetaan käytöstä vain  vähäistä tai ei lainkaan terveyshyötyä tuottavat menetelmät.