Palveluvalikoima kokonaisuutena
Palveluvalikoimasta eli Suomen julkisin varoin rahoitetuista terveydenhuollon palveluista ei ole kattavaa listaa. Palvelut ovat tarveperustaisia. Potilaan palvelutarpeen arvioi terveydenhuollon ammattilainen.
Suomen terveydenhuollon palveluvalikoiman kokonaisuutta seuraa, määrittelee ja arvioi terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko). Palko määrittelee palveluvalikoimaa yleisellä tasolla. Palko ei arvioi yksittäisten potilaiden palvelun tarvetta eikä päätä heidän hoidostaan ja tutkimuksistaan.
Mitä uutta palveluvalikoimaneuvosto tuo?
Palko antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien sisältymisestä palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle. Palkon suositukset täydentävät ja päivittävät palveluvalikoiman kokonaisuutta vähitellen.
Palko on ainoa kansallinen toimielin, jolle tämä kokonaisvastuu ja toimivalta on annettu. Muutkin toimijat määrittelevät palveluvalikoiman osia, mutta eivät koko palveluvalikoimaa.
Terveydenhuollon palveluiden muita määrittelyjä
Suomen terveydenhuollossa tarjottavien palveluiden kokonaisuus koostuu monesta eri osasta. Monissa laeissa ja asetuksissa on terveydenhuollon palveluita koskevia säännöksiä. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden hallintoriita-asioissa antamat ennakkopäätökset, laillisuusvalvontakäytäntö ja viranomaispäätökset saattavat sisältää kannanottoja siihen, mitä terveyspalveluja julkisin varoin on järjestettävä.
Yhtenäisissä kiireettömän hoidon perusteissa mainittujen hoitomenetelmien voidaan katsoa kuuluvan palveluvalikoimaan. Hoidon perusteissa korostuu hoidon aiheiden (indikaatioiden) esittäminen hoitoon pääsemiseksi.
Suosituksia on laadittu yli 200 sairauden hoitoon. Joitakin suosituksia on päivitetty ja joitakin uusia on laadittu, mutta suurin osa hoidon perusteista on laadittu vuosina 2004−2009
Vuonna 2015 asetettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ”Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä", jonka tavoitteena on uudistaa hoidon saatavuutta ja määräaikoja koskevaa määrittelyä sekä päivittää kiireettömän hoidon perusteet ja laatia kiireelliseen hoitoon yhtenäiset perusteet sekä valmistella iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisen laitoshoidon lääketieteelliset perusteet.
Käypä hoito -suositukset ovat Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten laatimia kansallisia hoitosuosituksia. Niitä on julkaistu runsaat 100. Käypä hoito -suosituksia päivitetään säännöllisesti ja laaditaan Käypä hoito -käsikirjassa kuvatuilla menetelmillä ja prosesseilla. Käypä hoito -suosituksia ja niiden sisältämiä näytönastekatsauksia voidaan käyttää apuna palveluvalikoiman määrittelyssä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sairaanhoitopiirien yhteisessä HALO-ohjelmassa (terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto) on arvioitu uusia erikoissairaanhoidon käyttöön tarjolla olevia menetelmiä vuodesta 2008 alkaen. THL:n Finohta (terveydenhuollon menetelmien arvioinnin asiantuntijat) ja kliiniset asiantuntijat ovat koonneet tutkimusnäytön uuden menetelmän vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja kustannuksista HALO-suositusten pohjaksi. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä koostuva HALO-neuvottelukunta on päättänyt HALO-suosituksista katsauksiin kootun näytön perusteella. Suosituksia on laadittu kymmeniäkuvattujen menetelmien ja prosessien mukaisesti.
