4.4 Kansalaisnäkökulma ja potilaskokemus palveluvalikoiman määrittelyssä

Kansalaisnäkökulman huomioiminen tarkoittaa suosituksen vaikutusten arvioimista toisaalta yhteiskunnan ja väestön näkökulmasta kokonaisuutena, toisaalta eri väestöryhmien, kuten eri potilasryhmien, näkökulmasta.  Kansalaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia yhteiskunnan jäseniä.

Palveluvalikoiman määrittelyllä tavoitellaan mahdollisimman suurta koko väestön terveyshyötyä, joka mahdollistuu jakamalla terveydenhuollon käytössä olevat resurssit oikeudenmukaisesti eri väestö- ja potilasryhmien kesken. Tämän vuoksi väestötason näkökulman huomioiminen on keskeinen osa palveluvalikoiman määrittelyä ja se tulee ottaa huomioon kaikkia määrittelyn periaatteita sovellettaessa. Myös eettisiin näkökohtiin sisältyy suosituksen vaikutusten tarkastelua toisaalta yhteiskunnan, toisaalta eri väestö- ja potilasryhmien näkökulmasta. 

Yksittäisissä suosituksissa kansalaisnäkökulma huomioidaan suositusvalmistelun eri kohdissa palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden mukaisesti. Keskeistä on erityisesti tuoda esille kunkin valinnan vaihtoehtoiskustannus eli se, mitä taloudellisella panoksella, henkilöstöresursseilla tai laitteistoilla, kuten esimerkiksi magneettitutkimuslaitteilla, voitaisiin saada aikaan jossain toisessa käyttökohteessa tai mistä täytyy luopua, jos resurssit käytetään tarkasteltavan menetelmän hyödyntämiseen.
 
Potilaskokemusten kartoittamisella saadaan tietoa ja ymmärrystä kyseisestä sairaudesta sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmistä ja palvelujärjestelmästä potilaiden näkökulmasta. Tämä tieto tuodaan suosituksessa näkyviin ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalla. 

Tutkimustietoa potilaskokemuksista voidaan koota samalla kuin kootaan suositusvalmistelussa tarvittavaa terveydenhuollon menetelmään liittyvää tutkimustietoa. Muita tapoja hankkia tietoa ovat esimerkiksi potilaiden edustajien tai potilaiden tapaamiset. Välillistä tietoa potilaskokemuksista voidaan saada terveydenhuollon ammattilaisilta.

Uusista menetelmistä, joiden käyttö ei ole vielä laajaa, on yleensä saatavissa vähemmän kokemustietoa kuin pitkään käytössä olleista menetelmistä. Jos arvioitavana on menetelmä, jota ei vielä ole otettu käyttöön, ei potilaskokemukseen pohjautuvaa tietoa menetelmästä ole.

Suositusten valmistelumuistioon otetaan tarvittaessa oma kohta, jossa tuodaan esille eri dokumenteista löytyneitä tai muuten esille tulleita seikkoja, jotka on käsitelty suositusta valmisteltaessa.

Jokaisen suosituksen valmistelun yhteydessä on kaikilla halukkailla mahdollisuus kommentoida suositusluonnosta otakantaa.fi  –palvelun kautta.