6.2 Säteilylain 111 § tarkoittamat kriteerit

Joulukuussa 2018 voimaan tulleeseen säteilylakiin sisältyy uutena asiana säännös siitä, millä edellytyksillä voidaan päättää yksittäiseen oireettomaan henkilöön kohdistuvasta säteilylle altistavasta tutkimuksesta, kuten röntgen- tai tietokonetomografiatutkimuksesta. Säteilylakia koskevan hallituksen esityksen (HE 28/2018) mukaan oireettomilla henkilöillä tarkoitetaan seulonnan kohteena olevia sekä terveystarkastuksiin osallistuvia henkilöitä eli käytännössä henkilöitä, joiden tutkiminen perustuu muuhun kuin heillä ilmenevään oireeseen. Säännös koskee ainoastaan yksittäisen henkilön tutkimuksen perustelemista, mutta ei valtakunnallisiin tai muihin seulontaohjelmiin kuuluvia tutkimuksia.

Säteilylaki 111 § 1-2 momentti:
Oireettoman henkilön lääketieteellisen altistuksen oikeutus.
Jos oireettomaan henkilöön kohdistuva taudin varhaista toteamista varten tarvittava lääketieteellinen altistus ei ole osa seulontaohjelmaa, altistuksen 109 ja 110 §:n mukaisesta oikeutuksesta on laadittava kyseistä henkilöä koskeva erityinen kirjallinen perustelu.
Perustelun laatijan on oltava lääketieteellisestä altistuksesta vastaava lääkäri tai hammaslääkäri ja hänen on kuultava lähetteen antajaa. Perustelun laatimisessa on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston laatimia tutkimukseen pääsyn kriteerejä, mikä vaatimus koskee myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuja terveydenhuollon palveluja.

Päinvastoin kuin Palkon suositukset palveluvalikoiman sisällöstä, säteilylain 111 § mukaisten kriteerien noudattaminen on pakollista ja ne sitovat myös yksityistä terveydenhuoltoa.