Sanasto (K-O)
Kansalaisnäkökulma (civic perspective)
Kansalaisnäkökulman huomioiminen tarkoittaa suosituksen vaikutusten arvioimista toisaalta yhteiskunnan ja väestön näkökulmasta kokonaisuutena, toisaalta eri väestöryhmien, kuten eri potilasryhmien, näkökulmasta. Kansalaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia yhteiskunnan jäseniä.
Kliininen autonomia (clinical autonomy)
Kliinisellä autonomialla tarkoitetaan lääkärin tai hammaslääkärin oikeutta tarjota potilaalle kulloiseenkin tilanteeseen lääkärin harkinnan mukaan parhaiten sopivat diagnostiset ja hoidolliset toimenpiteet. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (22 § 1 mom.) todetaan: ”Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta.”.
Autonomiaan liittyy paitsi vastuu hyvästä ammatillisesta osaamisesta, myös lääkärin vastuu tehdä ratkaisut potilaan parhaaksi lääketieteellisin ja eettisin perustein. Terveydenhuolto ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (3 § 1 mom.) todetun mukaan kansalainen on oikeutettu saamaan terveyspalveluja ”terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä”.
Lääkärin tulee tehdä valintansa mm. hoitosuosituksien, sovittujen hoidonporrastusten, terveydenhuollon palveluvalikoiman menetelmien sekä tutkimustietoon perustuvan kustannusvaikuttavuuden kontekstissa. Näissä puitteissa lääkärillä on mahdollisuus itsenäisesti arvioida, mikä on potilaan lääketieteelliseen tarpeeseen nähden ja eettisesti paras vaihtoehto ja tarvittaessa poiketa tavanomaisesta käytännöstä, kunhan se on lääketieteellisesti perusteltavissa ja asianmukaisesti merkitty potilasasiakirjoihin.
Lue lisää täältä:
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5249/l_k_rin_asema_terveydenhuollossa_ja_terveydenhuollon_johtaminen_muistio_hyv_ksytty_140822.pdf
Kliininen merkittävyys (clinical significance)
Kliinisesti merkittävä tulos tarkoittaa sitä, että saavutettu terveyshyöty on tosiasiallisesti potilaalle merkityksellinen, riippumatta siitä onko tulos tilastollisesti merkitsevä.
- kts. tilastollisesti merkitsevä
Kustannus (cost)
Kustannuksissa huomioidaan itse menetelmän ja sen käytöstä aiheutuvat taloudelliset ja muiden resurssien käytöstä (esim. henkilökunta, tilat) aiheutuvat kustannukset.
- kts. resurssit
Kustannusvaikuttavuus (cost effectiveness)
Kustannusvaikuttavuudella tarkoitetaan menetelmän käytöstä aiheutuvaa kustannusten ja sillä saavutettavan vaikuttavuuden välistä vertailua. Ilmaistaan yleensä tapahtuneen muutoksen rahamääräisenä hintana. Vertailua voidaan tehdä käyttämällä geneerisiä vaikuttavuusmittareita (esim. QALY) tai laskemalla sairaus/menetelmäkohtaisesti saavutetun muutoksen hinta. Usein vastataan kysymykseen, kuinka paljon uuden hoidon avulla tuotettu laatupainotettu lisäelinvuosi (QALY) maksaa vanhaan hoitoon verrattuna.
- kts. kustannus, vaikuttavuus, laatupainotettu elinvuosi (QALY), inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER)
Laatupainotettu elinvuosi (QALY-quality adjusted life year)
Laatupainotettu elinvuosi on laatupainotetun elinajan mittayksikkö. Vertailtavien hoitojen terveysvaikutukset mitataan tyypillisesti laatupainotettuina elinvuosina (QALY). QALY yhdistää terveyteen liittyvän elämänlaadun ja odotettavissa olevan elinajan. Yksi QALY vastaa yhtä täysin tervettä elinvuotta. QALY:t lasketaan arvioimalla potilaan elinvuodet tietyn hoidon tai intervention jälkeen ja painottamalla jokainen vuosi elämänlaatupisteillä (0-1).
Lue lisää täältä:
https://sic.fimea.fi/mita_laakehoitojen_kustannusvaikuttavuus_tarkoittaa
https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/2018/palstat/terveyteen-liittyva-elamanlaatu-mita-oikeasti-mittaamme-ja-miten-hyodynnamme-kerattya-tietoa-
Lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perusteltu
Terveydenhuoltolain 7a §:n mukainen palveluvalikoimaan kuulumisen pääkriteeri. Koska palveluvalikoimaa määritellään yleisellä tasolla, myös lääketieteellisesti perustellun toiminnan arviointi tapahtuu yleisellä tasolla. Arviointi on siis erilaista verrattuna siihen päätöksentekoon, millainen tutkimus ja hoito ovat lääketieteellisesti perusteltuja yksittäistapauksissa. Palko katsoo, että se mitä kussakin tilanteessa voidaan pitää lääketieteellisesti perusteltuna, riippuu toisaalta kyseisen terveysongelman (sairauden) vakavuudesta, toisaalta tarkasteltavan ennaltaehkäisy-, tutkimus-, hoito- tai kuntoutusmenetelmän vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta sekä myös terveydenhuollon käytettävissä olevista resursseista.
- kts. terveysongelma, vaikuttavuus, resurssit
Medikalisaatio (medicalisation)
Medikalisaatiolla (lääketieteellistyminen) tarkoitetaan tässä yhteydessä ilmiötä, jossa lääketieteen alue laajenee ja aiemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketieteellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä.
Lue lisää täältä:
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf
Meta-analyysi (meta-analysis)
Meta-analyysissa systemaattisen katsauksen mukaan otettavien tutkimusten tulokset yhdistetään kvantitatiivisesti/matemaattisesti. Tämä edellyttää, että tutkimukset ovat asetelmiltaan verrattavissa.
- kts. systemaattinen katsaus
Näyttö (evidence)
Näyttö on tutkimuksen tai kokemuksen perustella tuotettua tietoa. Terveydenhuollossa tietoa voi koota menetelmän vaikuttavuudesta, turvallisuudesta, kustannuksista ja muista mahdollisesti päätökseen vaikuttavista tekijöistä, kuten menetelmän eettisistä, sosiaalisista ja organisatorisista vaikutuksista. Paras saatavilla oleva näyttö tarkoittaa menetelmää koskevan tutkimustiedon kokoamista järjestelmällisesti ja vaikutuksia koskevien tulosten yhdistämistä.