Sanasto (P-Ö)
PICO(TSS)
PICO-asetelma on systemaattisen katsauksen teossa käytettävä työkalu, jonka avulla tutkijat pystyvät muotoilemaan ja selkiyttämään tutkimuskysymyksen sekä valitsemaan hakutuloksesta tutkimukseen mukaan otettavat artikkelit. Kirjallisuushaussa PICO auttaa muuttamaan tutkimuskysymyksen hakutermeiksi sekä kehittämään ja hienosäätämään hakustrategiat.
P = Potilasryhmä (Population, Patient, Problem): Terveysongelma ja potilasryhmä, jota tutkitaan
I = Toimenpide (Intervention): Tutkittava toimenpide tai menetelmä, jolla terveysongelmaan pyritään vaikuttamaan
C = Vertailumenetelmä (Comparator): Menetelmä, johon tutkittavaa menetelmää verrataan
O = Tulokset (Outcomes): Menetelmän tuottamat terveystulokset, joita halutaan selvittää
PICO-asetelmaa voidaan tarvittaessa täydentää seuraavilla tekijöillä:
T = Seuranta-aika (Time): Aika, jonka kuluttua terveystulosten ilmenemistä mitataan.
S = Toimintaympäristö (Setting): Terveydenhuollon toimintaympäristö (esim. perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito), jossa tutkimuksen tulee olla toteutettu
S= Tutkimusasetelma (Study design): Sopivat tutkimusasetelmat, joilla menetelmän vaikutusta voidaan parhaiten tutkia ja jotka tutkimukseen otetaan mukaan.
- kts. systemaattinen katsaus
Potilaskokemus (patient experience)
Potilaskokemukset ovat potilaiden näkökulmia sairaudesta sekä hoito- ja kuntoutumenetelmistä ja palvelujärjestelmästä, joita kartoittamalla saadaan tietoa ja ymmärrystä käytännön toiminnasta ja potilaiden odotuksista.
Primaariehkäisy (primary prevention)
Primaariehkäisyllä pyritään vähentämään terveen yksilön alttiutta sairastua. Sen piiriin kuuluu laaja joukko erilaisia yksilöön kohdistuvia terveydenhuollon toimenpiteitä, kuten terveystarkastukset ja rokotukset, sekä pyrkimykset vähentää alttiutta sairastua tautiin estämällä käyttäytymiseen tai ympäristöön liittyvien terveydelle haitallisten tekijöiden vaikutukset.
Reaalimaailman data (RWD -real world data)
Reaalimaailman data on potilaiden terveydentilaan tai terveydenhuollon palvelujen käyttöön liittyvää tietoa, jota kertyy erilaisiin tietovarantoihin kuten potilastietojärjestelmiin, rekistereihin, tietoaltaisiin ja biopankkeihin. Laadukasta RWD:a tarvitaan esimerkiksi taloudellisessa arvioinnissa, suositusten ja korvauspäätösten uudelleen arvioinnissa sekä hallitun käyttöönoton sopimuksissa.
Resurssit (resource)
Resursseilla tarkoitetaan niin tiloja, palveluita, henkilöstöä kuin taloudellisia edellytyksiä sekä tuotannonpanoksia, joiden hankkimisesta kustannukset syntyvät.
- kts. kustannus
Riittävät terveyspalvelut
Perustuslaki asettaa julkiselle vallalle velvollisuuden turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslain mukaan ketään ei saa, ilman hyväksyttävää perustetta, asettaa eri asemaan laissa lueteltujen henkilöön liittyvien syiden, mm. terveydentilan, perusteella. Yhdenvertaisuus terveydenhuollossa ei tarkoita sitä, että jokaisen tulisi saada täsmälleen samat terveydenhuollon palvelut vallitsevasta terveydentilastaan riippumatta, vaan henkilön hoidon tarve arvioidaan lääketieteellisin perustein.
Riittävien terveyspalveluiden käsite on hyvin moniulotteinen. Riittävät terveyspalvelut eivät tarkoita jokaiselle parasta mahdollista. Terveydenhuollon palveluvalikoima määrittää osaltaan terveyspalvelujen riittävyyttä väestötason näkökulmasta ohjatessaan palvelujen lääketieteellistä sisältöä.
Sekundaariehkäisy (secondary prevention)
Sekundaariehkäisyn tarkoitus on estää sairauden todentuminen tai eteneminen poistamalla riskitekijä tai pienentämällä sen vaikutusta. Sekundaariehkäisy on jo osa sairauden hoitoa. Sitä on esim. terveydenhuoltojärjestelmässä riskiryhmille annettu elintapaohjaus.
Seulonta (screening)
Seulonnalla tarkoitetaan väestön tai tietyn väestönosan tutkimuksia tai näytteiden ottamista tietyn taudin tai sen esiasteen toteamiseksi tai taudin aiheuttajan löytämiseksi tilanteessa, jossa varhainen, usein oireettomassa vaiheessa tehty diagnoosi ja hoidon aloitus mahdollistavat paremman ennusteen. Seulontaan kuuluu kohderyhmän määrittäminen, yksilön neuvonta ja ohjaus, seulontatestien ottaminen ja tutkimus, palautetiedon antaminen, jatkotutkimuksiin ohjaaminen sekä tarvittavien terveyspalvelujen järjestäminen. Seulonta on osa ehkäisevää terveydenhuoltoa. (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 339/2011, §1)
Seurannaisvaikutukset määritelty
Terveydenhuollon menetelmän käyttöönoton tai käytön vaikutukset muualle kuin hoidon kohteeseen ja jotka voivat vaikuttaa terveydenhuollon muuhun toimintaan tai vaikuttavuuteen. Esim. menetelmän vaihtaminen tai käyttöönotto voi edellyttää koulutusta, vaikuttaa henkilöstörakenteeseen tai sosiaaliturvaan.
Sijaismuuttuja (surrogate variable)
Sijais- tai korvikemuuttuja, jonka ajatellaan kuvaavan epäsuorasti vaikuttavuutta tai sen etenemistä päätavoitteen mukaiseen suuntaan (voi olla esim., laboratorioarvo, kuvantamistutkimuksessa tapahtunut muutos, taudin etenemisvapaa aika).
Systemaattinen katsaus (systematic review)
Systemaattisessa katsauksessa vastataan rajattuun arviointikysymykseen ennalta laaditun protokollan mukaisesti. Tutkimuskysymyksen muotoilussa käytetään PICOa. Systemaattisella tiedonhaulla pyritään tunnistamaan kaikki tutkimukset, jotka täyttävät mukaanottokriteerit ja niiden harhan riski arvioidaan. Systemaattinen katsaus on toistettavissa ja päivitettävissä, eli samalla hakustrategialla tunnistetaan uudemmat aihepiirin julkaisut.
- kts. PICO(TSS)
Teho (efficacy)
Hoidon tehoa mitataan kliinisissä tutkimuksissa. Tulos kertoo, saavutetaanko interventiolla toivottu lopputulos. Hoitotulokset kertovat muutoksesta ideaalitilanteessa.
Tertiaariehkäisy (tertiary prevention)
Tertiääriehkäisyllä pyritään torjumaan sairauteen liittyvien komplikaatioiden ilmeneminen, (esim. diabeteksessa silmäpohja- tai munuaisvaurio) tai taudin uusiutuminen (esim. toimet, joilla pyritään estämään sydäninfarktipotilaan uusi infarkti).
Terveydenhuollon palveluvalikoima (service choices in healthcare)
Terveydenhuollon palveluvalikoimalla tarkoitetaan julkisin varoin rahoitettua terveydenhuollon palveluiden kokonaisuutta. Siihen kuuluvat sekä julkisesti järjestetyt terveydenhuollon palvelut, että ne yksityiset terveyspalvelut, joista saa sairausvakuutuskorvauksen.
Terveydenhuollon menetelmien arviointi (HTA-health technology assessment)
HTA on alun perin englanninkielinen lyhenne sanoista Health Technology Assessment. Suomeksi käytetään käsitettä terveydenhuollon menetelmien arviointi. Arvioinnin kohteena ovat kaiken tyyppiset terveydenhuollon menetelmät kuten lääkkeet, laitteet, diagnostiikka, toimenpiteet, kuntoutus ja terveyden edistäminen. Terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa tutkitaan monitieteellisesti menetelmien kehittymisen, leviämisen ja käytön edellytyksiä sekä niiden aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia, eettisiä ja taloudellisia vaikutuksia.
Terveyshyöty (health benefit)
Menetelmän käytöllä saavutettu kliinisesti merkittävä muutos terveydentilassa.
- kts. kliininen merkittävyys
Terveysongelma (health problem)
Terveysongelmalla tarkoitetaan syytä, jonka vuoksi terveyspalveluja käytetään tai niiden käyttäjäksi pyritään. Useimmiten kyse on sairaudesta, mutta myös muunlaiset syyt voivat oikeuttaa julkisesti järjestettyjen terveyspalveluiden käyttämiseen (vakiintuneesti esim. raskaus ja synnytys, sterilisaatio).
Terveysongelman merkittävyys (significance of the health problem)
Palkon käyttämä käsite, jota voidaan hyödyntää medikalisaation hallinnassa. Terveysongelman on oltava riittävän merkittävä, jotta sitä on perusteltua hoitaa terveydenhoidon keinoin julkisin varoin. Merkityksen arvioinnissa sovelletaan lääketieteellisen tiedon lisäksi yhteiskunnallisia arvoja.
- kts. terveysongelma, medikaalisaatio
Tilastollisesti merkitsevä (statistically significant)
Tilastollinen merkitsevyys kuvaa sitä, ettei saatu tulos ole sattumaa. Tilastollisen testin varmuus ilmoitetaan 95 %:n (melkein merkitsevä), 99 %:n (merkitsevä) ja 99.9 %:n (erittäin merkitsevä) merkitsevyystasoina. Esim. 95 %:n taso merkitsee sitä, että on 5%:n riski sille, että otosaineistossa todettu yhteys ei ole todellinen perusjoukossa esiintyvä ilmiö.
- kts. kliininen merkittävyys
Vaihtoehtoiskustannus (alternative cost)
Vaihtoehtoiskustannus eli se, mitä taloudellisella panoksella, henkilöstöresursseilla tai laitteistoilla, kuten esimerkiksi magneettitutkimuslaitteilla, voitaisiin saada aikaan jossain toisessa käyttökohteessa tai mistä täytyy luopua, jos resurssit käytetään tarkasteltavan menetelmän hyödyntämiseen.
Vaikuttavuus (effectiveness)
Hoidon vaikuttavuudella tarkoitetaan hoidon tai intervention vaikutusta todellisessa tilanteessa. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen, toimiiko hoito käytännössä.
Vakava haittatapahtuma (serious adverse event, SAE)
Vakava haittatapahtuma on haittatapahtuma, joka johtaa kuolemaan, aiheuttaa hengenvaaran, vaatii sairaalahoidon aloittamista tai pidentää sen kestoa, on pysyvästi tai merkittävästi vammauttava tai toimintakykyä rajoittava, aiheuttaa synnynnäisen epämuodostuman tai syntymävaurion tai on muuten lääketieteellisesti merkittävä tapahtuma.
- kts. haittatapahtuma
Lue lisää täältä:
http://www.turkucrc.fi/tutkimuksen_toteuttaminen/haittatapahtumat_ja_haittavaikutukset
https://www.fimea.fi/documents/160140/765540/17724_maaraykset_M_2007-1.pdf
Yhdenvertaiset palvelut
Perustuslaki asettaa julkiselle vallalle velvollisuuden turvata jokaiselle yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikille toteutuu tarpeisiinsa nähden riittävät ja mahdollisimman hyvät palvelut. Se edellyttää ihmisten erilaisten mahdollisuuksien ja lähtökohtien huomioimista niin, että henkilöön liittyvät tekijät eivät vaikuta palvelujen saantiin tai kohteluun palveluissa. Terveyspalveluissa se voi tarkoittaa haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla erityistoimia palvelujen saamiseksi. Yhdenvertaisuus kattaa ajankohtaan sidotun ja tulevaisuuteen yltävän ulottuvuuden.
Lue lisää täältä:
https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-jarjestaminen/yhdenvertaisuus
Yksilöllistetty lääketiede (personalized medicine)
Yksilöllistetty lääketiede tarkoittaa terveydenhuollon lähestymistapaa, jossa yksilöstä kerättyä geneettistä tai muuta tietoa käytetään räätälöidysti sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä sekä sairauksien hoidossa. Yksilöllistetty lääketiede edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia hyödyntämällä tutkimusta, uusia teknologioita ja entistä laajempia tietovarantoja. Tavoitteena on ehkäistä sairauksia sekä parantaa diagnostiikkaa ja hoitojen vaikuttavuutta. Samalla varmistetaan yksilön tietosuoja ja tuetaan ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada hoitoa ja vaikuttaa omaan terveyteensä.
Lue lisää täältä:
https://stm.fi/yksilollistetty-laaketiede