Tjänsteutbudet som en helhet

Tjänsteutbudet inom hälso- och sjukvården som helhet följs upp, fastställs och bedöms i Finland av tjänsteutbudsrådet för hälso- och sjukvården. Tjänsteutbudsrådet fastställer tjänsteutbudet på ett allmänt plan. Rådet bedömer inte enskilda patienters tjänstebehov och beslutar inte om deras vård eller behandling och undersökningar.

Det saknas en heltäckande lista över tjänsteutbudet, dvs. offentligt finansierade hälso- och sjukvårdstjänster i Finland. Tjänsterna baserar sig på behov. Patientens behov av tjänster bedöms av en yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården.

Vad är nytt i tjänsteutbudsrådet?

Tjänsteutbudsrådet lämnar rekommendationer om vilka metoder inom hälso- och sjukvården som ska ingå eller uteslutas ur tjänsteutbudet. Tjänsteutbudsrådets rekommendationer kompletterar och uppdaterar tjänsteutbudet som helhet gradvis.

Tjänsteutbudsrådet är det enda nationella organ som fått detta helhetsansvar och denna behörighet. Även andra aktörer fastställer delar av tjänsteutbudet men inte hela tjänsteutbudet.

Terveydenhuollon palveluiden muita määrittelyjä

Suomen terveydenhuollossa tarjottavien palveluiden kokonaisuus koostuu monesta eri osasta. Monissa laeissa ja asetuksissa on terveydenhuollon palveluita koskevia säännöksiä. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden hallintoriita-asioissa antamat ennakkopäätökset, laillisuusvalvontakäytäntö ja viranomaispäätökset saattavat sisältää kannanottoja siihen, mitä terveyspalveluja julkisin varoin on järjestettävä.

Yhtenäisissä kiireettömän hoidon perusteissa mainittujen hoitomenetelmien voidaan katsoa kuuluvan palveluvalikoimaan. Hoidon perusteissa korostuu hoidon aiheiden (indikaatioiden) esittäminen hoitoon pääsemiseksi.

Suosituksia on laadittu yli 200 sairauden hoitoon. Joitakin suosituksia on päivitetty ja joitakin uusia on laadittu, mutta suurin osa hoidon perusteista on laadittu vuosina 2004−2009

Vuonna 2015 asetettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ”Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä", jonka tavoitteena on uudistaa hoidon saatavuutta ja määräaikoja koskevaa määrittelyä sekä päivittää kiireettömän hoidon perusteet ja laatia kiireelliseen hoitoon yhtenäiset perusteet sekä valmistella iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisen laitoshoidon lääketieteelliset perusteet.

Käypä hoito -suositukset ovat Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten laatimia kansallisia hoitosuosituksia. Niitä on julkaistu runsaat 100. Käypä hoito -suosituksia päivitetään säännöllisesti ja laaditaan Käypä hoito -käsikirjassa kuvatuilla menetelmillä ja prosesseilla. Käypä hoito -suosituksia ja niiden sisältämiä näytönastekatsauksia voidaan käyttää apuna palveluvalikoiman määrittelyssä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sairaanhoitopiirien yhteisessä HALO-ohjelmassa (terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto) on arvioitu uusia erikoissairaanhoidon käyttöön tarjolla olevia menetelmiä vuodesta 2008 alkaen. THL:n Finohta (terveydenhuollon menetelmien arvioinnin asiantuntijat) ja kliiniset asiantuntijat ovat koonneet tutkimusnäytön uuden menetelmän vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja kustannuksista HALO-suositusten pohjaksi. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä koostuva HALO-neuvottelukunta on päättänyt HALO-suosituksista katsauksiin kootun näytön perusteella. Suosituksia on laadittu kymmeniäkuvattujen menetelmien ja prosessien mukaisesti.