Usein kysytyt kysymykset

Olemme keränneet usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen palveluvalikoimaan liittyen. Mikäli et löydä vastausta sinua askarruttavaan asiaan, voit lähettää meille palautelomakkeella oman kysymyksesi.

Usein kysyttyä

  • Miten asiantuntijat valitaan?

    Palveluvalikoimaneuvostolla on asiantuntijoiden verkosto, jota se käyttää suosituksia koostaessaan. Nämä asiantuntijat ovat neuvostoon kuulumattomia jäseniä. Jäsenet ovat arvostettuja ammattilaisia, jotka valitaan erillisen sidonnaisuustarkastusprosessin kautta. Sidonnaisuustarkastuksessa selvitetään jäsenyyteen mahdollisesti vaikuttavat seikat.

  • Miksi palveluvalikoimasta on säädetty?

    Palveluvalikoimasta säätämisen taustalla on EU:n potilasdirektiivi, jonka säännökset tulivat Suomessa voimaan vuoden 2014 alussa. Direktiivin mukaan toiseen maahan hoitoon hakeutuvalla potilaalla on oikeus saada korvausta vain sellaisesta tutkimuksesta tai hoidosta, joka kuuluu Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Samaa palveluvalikoimaa sovelletaan siis sekä kotimaassa että rajat ylittävissä tilanteissa, kun suomalainen hakeutuu toiseen EU-maahan tai potilas toisesta EU-maasta hakeutuu Suomeen hoitoon.

    Vaikka palveluvalikoimasta säätämisen pontimena oli potilasdirektiivi, päätarkoitus on vaikuttaa kotimaisiin terveydenhuollon palveluihin. Suomessa ei ole aikaisemmin kattavasti määritelty julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluihin kuuluvia menetelmiä.

  • Mitä vaikutuksia palveluvalikoimalla on?

    Valtakunnallisen palveluvalikoiman määrittely yhdenmukaistaa palvelujen tarjontaa maan eri osissa, mikä on sopusoinnussa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. Tavoitteena on, että käytettävät terveydenhuollon palvelut ovat laadukkaita, turvallisia, vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia. Palveluvalikoiman ulkopuolelle rajataan hoidot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä.

    Määrittelytyön perustaksi on tarkoitus ottaa nykyisin sovellettavat terveydenhuoltopalvelujen sisältöä linjaavat materiaalit, tärkeimpinä Käypä hoito -suositukset, Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ja HALO-suositukset. 

    Palveluvalikoima tulee perusrakenteeltaan koostumaan diagnoosi − toimenpide/hoito -pareista, joista esitetään tiivis perusteltu kannanotto kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle. Laajempi taustamateriaali tulee saataville neuvoston kotisivuille. Palveluvalikoimasta muodostuu aikaa myöten vähitellen täydentyvä ja päivittyvä kokonaisuus.