Eettinen arviointi Palkon suosituksissa

Julkaisuajankohta 2.12.2021 8.51
Kolumni

Palkossa on viimeisen kolmen vuoden aikana systemaattisesti kehitetty eettisen arvioinnin toteutusta osana suositusten valmistelutyötä.

Eettinen arviointi perustuu pääsääntöisesti EunetHTA yhteistyössä laadittuihin kysymyksiin, joiden avulla on mahdollista tunnistaa arvioitavan menetelmän ja kohderyhmän kannalta sellaiset keskeiset eettiset näkökulmat, jotka on huomioitava suosituksen valmistelutyössä. Eettisen arvioinnin laajuus vaihtelee eri suosituksissa. 

Eettinen arviointi voi tarvittaessa olla laaja, kaikki EunetHTAn eettisen osion kysymykset käsittävä monipuolinen kokonaisuus, joka toteutetaan eettisen koulutuksen saaneen asiantuntijan ohjauksessa. Arviointi liitetään valmistelumuistioon ja sen yhteenveto valmistelumuistioon. Näissä tilanteissa eettinen arviointi on jatkuva, iteratiivinen prosessi, joka vaikuttaa monella tapaa suosituksen lopulliseen sisältöön. Laajoja eettisiä arviointeja on toistaiseksi tehty kaksi,  sukupuoli-identiteetin variaatioihin liittyvien dysforioiden lääketieteellisiä hoitoja ja huumeriippuvuuksien hoidon ja kuntoutuksen psykososiaalisia menetelmiä koskevia suosituksia valmisteltaessa.  Laajoja eettisiä arviointeja tarvitaan erityisesti sellaisissa suosituksissa, jotka eivät perustu puhtaasti lääketieteelliseen näyttöön ja joissa on tarpeen muodostaa laajempi käsitys kyseisen kohderyhmän ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien käyttöönoton ja järjestämisen kokonaisuudesta. 

Yleisimmin   eettisessä arviossa keskitytään tunnistamaan kunkin suosituksen kannalta ne keskeiset eettiset näkökulmat, jotka tulee huomioida suositusvalmistelussa.  Eettisen arvioinnin laajuus on suosituskohtainen, se sisällytetään valmistelumuistioon ja keskeinen tulos tiivistetään suositukseen. Arviointi valmistuu osana suosituksen valmistelua ja se mahdollistaa myös sellaisten näkökulmien huomioimisen, jotka eivät tule perinteisessä PICO (patient- interventio- comparison- outcome) asetelman perusteella tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa useinkaan esille. 

Suppein eettinen arviointi rajoittuu arvioitavan menetelmän ja vertailuhoidon väliseen vertailuun ennalta tunnistettujen kysymysten avulla.   Tällaisia kysymyksiä ovat mm. Johtaako uuden teknologian käyttö/käyttämättömyys vertailuteknologian sijaan uusiin eettisiin kysymyksiin (esim. geeniterapian pitkäaikaisvaikutustietojen puute, hyödyn kohdentumisen epätasa-arvo, oppimiskäyrän merkitys)? Nouseeko uuden ja vanhan teknologian vertailussa eettisesti merkittäviä eroja  (esim. saatavuuden rajoitus ja säännöstelyn tarve, haittaprofiilien merkittävät erot )? Edellyttääkö uuden teknologian käyttöönotto sellaisia organisaation muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia muiden potilasryhmien hoitoon (esim. tiuhat annosvälit ja lääkkeen annostelun sitoma henkilöstöresurssi, budjettirajoituksesta johtuvat seuraukset, keskittämisen tarve, tehohoitopaikan varaaminen, erikoisosaamisen tarve)?

Eettisen arvioinnin toteutus osana Palkon suositusvalmistelua on ollut oppimisprosessi, johon sekä Palko että sen jaostojen jäsenet ovat innolla osallistuneet. Eettisten näkökulmien systemaattinen tunnistaminen on selkeyttänyt eettisten näkökulmien huomioimista  suositusvalmistelussa.  Toivomme, että eettisten näkökulmien huomioiminen tulee laajemminkin osaksi terveydenhuollon resurssien terveyshyötyä tuottavaa ja oikeudenmukaista allokaatiota pohdittaessa. 

Ilona Autti-Rämö
Pääsihteeri, Dosentti

Susanne Uusitalo
VTT, FM, Turun Yliopisto ja Palkon asiantuntija