Elranatamabi edenneen multippelin myelooman hoidossa - suositusluonnos kommentoitavana
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) hyväksyi kokouksessaan 23.9.2024 kommentoitavaksi suositusluonnoksen "Elranatamabi edenneen multippelin myelooman hoidossa". Luonnoksen mukaan elranatamabi ei kuuluisi kansalliseen palveluvalikoimaan. Suositusluonnos on kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa 22.10.2024 saakka.
Suositusluonnoksen mukaan elranatamabi ei kuuluisi kansalliseen palveluvalikoimaan monoterapiana uusiutuneen ja hoitoon reagoimattoman multippelin myelooman hoitoon aikuispotilaille, jotka ovat saaneet vähintään kolmea aiempaa hoitoa, mukaan lukien immuunivasteen muuntajaa, proteasomin estäjää ja CD38-vasta-ainetta ja joiden taudin on osoitettu edenneen viimeisimmän hoidon aikana. Palkon näkemyksen mukaan tutkimusnäyttöön liittyy merkittävää epävarmuutta. Näyttö ei ole riittävä, jotta voitaisiin arvioida hoidon kliinistä merkittävyyttä.
Elranatamabi monoterapiana on tarkoitettu uusiutuneen ja hoitoon reagoimattoman multippelin myelooman hoitoon aikuispotilaille, jotka ovat saaneet vähintään kolmea aiempaa hoitoa, mukaan lukien immuunivasteen muuntajaa, proteasomin estäjää ja anti-CD38-vasta-ainetta ja joilla taudin on todettu edenneen viimeisimmän hoidon aikana.
Näyttö elranatamabin tehosta ja turvallisuudesta perustuu yhteen faasin II avoimeen yksihaaraiseen monikeskustutkimukseen (MagnetisMM-3) sekä sitä edeltäneeseen faasin I avoimeen yksihaaraiseen monikeskustutkimukseen (MagnetisMM-1). Kaksi vuotta hoidon aloittamisesta MagnetisMM-3-tutkimuksen potilaiden mediaania elossaoloajalle ennen taudin etenemistä ei ollut saavutettu. Päivitetyssä analyysissa oli saavutettu OS mediaani 24,6 kuukautta ja PFS mediaani 17,2 kuukautta. Täydellisen vasteen lisäehdoin (sCR) saavutti 16,3 % potilaista, CR:n 21,1 % potilaista ja VGPR:n 18,7 % potilaista. Osittaisen vasteen (PR) saavutti 4,9 % potilaista. Palkon näkemyksen mukaan tutkimusnäyttöön liittyy merkittävää epävarmuutta. Näyttö ei ole riittävä, jotta voitaisiin arvioida hoidon kliinistä merkittävyyttä.
Alaryhmäanalyyseissä havaittiin ORR:n olevan merkitsevästi matalampi potilailla, joilla oli huonon ennusteen ominaisuuksia, kuten luuston ulkopuolelle levinnyt tauti, taudin vaihe III (R-ISS-riskiluokitus) ja pentarefraktorinen tauti. Ryhmäkoot ovat pääosin pieniä, mikä rajoittaa tuloksista tehtäviä päätelmiä.
Myyntilupatutkimuksissa kaikilla potilailla havaittiin vähintään yksi haittatapahtuma ja reilulla kahdella kolmanneksella vakava haittatapahtuma. Yleisimmät minkä tahansa asteiset haittatapahtumat olivat sytokiinioireyhtymä, anemia, neutropenia, trombosytopenia ja leukopenia. Pysyvästi hoito keskeytyi haittatapahtumien takia noin neljänneksellä potilaista. Keskeisimmät elranatamabi-hoitoon liittyvät seurattavat haittatapahtumat olivat sytokiinioireyhtymä, ICANS-oireyhtymä ja vakavat infektiot. Sytokiinioireyhtymää esiintyi pääosin elranatamabin ensimmäisen ja toisen annoksen yhteydessä. Se oli luonteeltaan ohimenevää ja vaikeusasteeltaan pääosin 1. ja 2. asteista aiheuttaen ainoastaan kaksi 3. asteen haittatapahtumaa koko turvallisuuspopulaatiossa.
Kustannusvaikuttavuuden arviointi perustuu myyntiluvan haltijan Fimealle toimittamaan ositettuun elinaikamalliin, jossa elranatamabia verrataan teklistamabiin ja useista nykyhoitokäytännön mukaisista myeloomahoidoista muodostettuun vertailuhoitoon (SoC-hoitokori), joka koostui pomalidomidi-yhdistelmähoidoista. Kustannusvaikuttavuusmallin keskeisin epävarmuuden lähde liittyy arvioon elranatamabi-hoidon vaikutuksista vertailuhoitoihin nähden sekä pitkällä aikavälillä. Epäsuoran vertailun tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina eikä niistä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä mahdollisen tehoeron suhteen verrattuna teklistamabiin.
Myyntiluvan haltijan arvion mukaan kokonaispotilasmäärä myyntiluvan mukaisessa hoitolinjassa on noin 15–20 vuosittaista potilasta. Tämä potilasmäärä jakautuu kaikkien uusien neljänteen hoitolinjaan hyväksyttyjen valmisteiden kesken. Elranatamabin käyttöönotto tulisi tapahtumaan asteittain neljän vuoden aikana.
Myyntiluvan haltijan arvioimana elranatamabi-hoidon vuosittaiset kustannukset olisivat noin julkisin listahinnoin 1,7–2,3 miljoonaa euroa. Myyntiluvan haltija arvioi elranatamabin säästävän kustannuksissa vuosittain 1,0–1,3 miljoonaa euroa vertailuhoitoihin verrattuna olettaen, että elranatamabi korvaa enimmäkseen (80 %) teklistamabia ja jonkun verran (20 %) SoC-hoitokorin mukaisia hoitoja. Mahdollinen talketamabin hyväksyntä samaan hoitolinjaan voi kuitenkin muuttaa hoitojen jakautumista eri valmisteiden välillä. Budjettivaikutusanalyysin keskeisin epävarmuustekijä on hoitojen kesto. Fimean arvioimalla potilasmäärällä (10–20 potilasta) elranatamabi-hoidon budjettivaikutus vaihtelisi vuosittain noin 165 000 euron lisäkustannusten ja 1,1 miljoonan euron kustannussäästöjen välillä, mikä sivuaa myyntiluvan haltijan laskelmia. Budjettivaikutuksen suuruuteen vaikuttaa erityisesti hoitojen kesto sekä kahden tai neljän viikon välein annosteluun siirtymisen ajankohta ja siirtyvien potilaiden osuus.
Palkon suositusluonnos on kommentoivana otakantaa.fi-palvelussa 22.10.2024 saakka. Palko pyrkii hyväksymään lopullisen suosituksen marraskuussa 2024.
Linkki Palkon otakantaa.fi-sivulle https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/62/
Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Outi Salminen, [email protected] tai 0295 163 448.
Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea PALKOn kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi
