Hedelmöityshoitoja ja muita lisääntymislääketieteen menetelmiä koskevan esiselvityksen luonnos julkaistu kommentoitavaksi

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko on julkaissut kommentoitavaksi luonnoksen esiselvityksestä, joka käsittelee hedelmöityshoitoihin ja muihin lisääntymislääketieteen menetelmiin liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Esiselvitysluonnos ei sisällä suosituksia palveluvalikoiman sisällöstä, vaan se toimii pohjana myöhemmin valmisteltaville eri hoitomenetelmiä koskeville menetelmäkohtaisille suosituksille. Luonnos on kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa 15.4.2024 saakka.

Palkon neuvosto päätti 15.12.2021 aloittaa suositusvalmistelun hedelmöityshoidot ja muut lisääntymislääketieteen menetelmät kattavan suosituskokonaisuuden valmistelun. Kokonaisuuden on tarkoitus korvata nykyiset vuonna 2014 julkaistut hedelmöityshoitoja koskevat yhtenäiset hoidon perusteet ja täydentää niitä vastaamaan lääketieteen ja yhteiskunnan kehitystä. Valmistelu päätettiin aloittaa yleisistä periaatteista ja näkökohdista siirtyen sen jälkeen yksittäisiä menetelmiä koskeviin suosituksiin, joissa on myös perusteltua aloittaa tavanomaisimmista tilanteista ja edetä harvinaisempiin tilanteisiin.

Nyt kommentoitavaksi julkaistavassa esiselvitysluonnoksessa kuvataan ja arvioidaan hedelmöityshoitoihin ja muihin lisääntymislääketieteen menetelmiin liittyviä oikeudellisia, lääketieteellisiä, eettisiä ja yhteiskunnallisia seikkoja, jotka koskevat kaikkia tai useimpia suosituskokonaisuuden osia. Lähtökohdaksi on otettu Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset. Selvityksessä tuodaan esille lainsäädännöstä johtuvia reunaehtoja hedelmöityshoitojen toteuttamiselle ja joissain kohdissa esitetään mahdollisten tulevien lainsäädäntömuutosten sisältöä koskevia huomioita ja ehdotuksia. 

Esiselvitys ei sisällä Palkon suosituksia, vaan sen linjaukset toimivat pohjana jatkossa valmisteltaville yksittäisille menetelmäkohtaisille suosituksille. Palko katsoo, että niiden valmistelu tulisi perustaa seuraaviin näkökohtiin:

• Lisääntymiseen liittyy voimakas yhteiskunnallinen ulottuvuus, eikä terveydenhuolto yksin pysty ratkaisemaan siihen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi hedelmöityshoitojen tarve johtuu osaltaan yhteiskunnan lapsiperheille kohdentaman tuen riittämättömyydestä, mikä voi johtaa lasten hankinnan siirtämiseen. Se puolestaan johtaa synnyttäjien iän nousuun ja luonnollisen hedelmällisyyden laskuun. Hoitojen tarpeeseen voidaan yhteiskunnan toimin vaikuttaa myös tukemalla terveellisiä elintapoja (esimerkiksi painonhallinta) sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön lopettamista raskautta yritettäessä ja etenkin sen aikana. Lisäksi tulee lisätä tietoa niiden merkityksestä hedelmällisyyteen.

• Tarkastelussa tulee tehdä ero sille, mitä hedelmöityshoitoja järjestetään julkisin varoin, mikä toiminta on sallittua yksityisin varoin ja mikä on kokonaan kiellettyä. Suosituksilla ei olla rajoittamassa ihmisten mahdollisuuksia lisääntyä, vaan määrittämässä julkisesti rahoitettuja hoitoja ja niiden rajauksia. Myös biologia ja lääketiede sekä yhteiskunnan arvot asettavat reunaehtoja, jotka tulee ottaa huomioon. Vaikka lainsäädäntö ja sopimukset takaavat mahdollisuuden hoitoihin, ne eivät voi taata raskaaksi tulemista tai lapsen syntymistä.

• Suositusten pohjaksi tulee ottaa kulloinkin voimassa oleva lainsäädäntö sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset. Ne sääntelevät ja rajoittavat hedelmöityshoitojen toteuttamista, mutta toisaalta antavat myös oikeuksia ja velvollisuuksia eri tahoille. Hedelmöityshoitolaki tulisi päivittää vastaamaan yhteiskunnallista kehitystä ja muussa lainsäädännössä (mm. perhettä ja vanhemmuutta koskevat lait) tapahtunutta kehitystä. Annettavien suositusten tosiasialliset sukupuolivaikutukset vanhemmuuden mahdollistamisessa tulee arvioida. Myös kysymys sijaissynnytyksen sallimisesta tulisi ratkaista.

• Hedelmöityshoidoissa ei ole kyse vain hoitoa saavan hoitamisesta, vaan myös tulevan lapsen asemasta ja oikeuksista. Lahjasoluhoitoihin liittyy lisäksi luovuttajan asema. Eri tahojen oikeudet ovat yleensä yhteen sovitettavissa, mutta ristiriitatilanteissa lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset velvoittavat viime kädessä asettamaan lapsen edun ensimmäiseksi.

• Julkisesti järjestetyn terveydenhuollon käyttöön ohjattujen ja muuten saatavilla olevien resurssien määrä on otettava huomioon ratkaistaessa tarjottavien hoitojen sisältöä ja laajuutta. Hoidon tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen, mutta  lisääntymiseen ja lasten määrään liittyviä tarpeita arvioitava eri tavoin kuin sairauksien hoitoon liittyviä lääketieteellisiä tarpeita. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että hoitojen määrää voidaan oikeudellisesti ja eettisesti kestävästi rajoittaa eri tavoin. 

• Aiemmin hedelmöityshoitojen tarjoaminen julkisessa terveydenhuollossa on perustunut lääketieteellisiin syihin, mutta viime vuosina hoitoja on aloitettu tarjoamaan myös muista syistä (naisparit ja itselliset naiset). Monissa maissa tämä kehitys alkoi aiemmin kuin Suomessa. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tulee tällöin ratkaista, missä laajuudessa hoitoja tarjotaan näissä tilanteissa verrattuna siihen, että julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa ei-lääketieteelliset syyt eivät yleensä muuten oikeuta hoitoon. Tulee myös selvittää mahdollisuudet asettaa eri tilanteissa olevia eri hoitojonoihin mm. hoitovasteeseen liittyvän kiireellisyyden perusteella. 

Palko päättää vuoden 2024 aikana menetelmäkohtaisten suositusten valmistelun aloittamisesta. Kaikkiaan suosituskokonaisuuden valmistelu tulee kestämään vuosia.

Palkon neuvosto hyväksyi esiselvityksen julkaistavaksi kommenteille jo kesäkuussa 2023, mutta julkaisu on viivästynyt Palkon sihteeristön resurssivajeen vuoksi. Viiveen vuoksi osa esiselvityksen tiedoista ei ole ajan tasalla, mutta tiedot päivitetään lopulliseen versioon.

Esiselvitys on kommentoivana otakantaa.fi -palvelussa 15.4.2024 saakka. Palko pyrkii hyväksymään ja julkaisemaan lopullisen esityksen kesäkuun aikana.

Lisätietoja antavat erityisasiantuntija Reima Palonen, [email protected] tai 02951 63090 taikka pääsihteeri Hanna-Mari Jauhonen, [email protected] tai 029510 63060.

Palko toimii Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea Palkon kotisivuilta.