Kroonisen lanneselkäkivun hoito luudutuskirurgialla ja sen jälkeinen kuntoutus

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi kokouksessaan 4.2.2021 alustavasti suositusluonnoksen, joka koskee kroonisen lanneselkäkivun hoitoa luudutusleikkauksella ja sen jälkeistä kuntoutusta. Uusi suositus korostaa konservatiivisen hoidon ja kuntoutuksen ensisijaisuutta sekä huolellista harkintaa leikkauspäätöstä tehtäessä. Suositusluonnos on kommentoitavana otakantaa.fi –palvelussa 3.3.2021 saakka, jonka jälkeen Palko hyväksyy lopullisen suosituksen.

Suositusluonnos koskee nikamakaaren höltymästä (spondylolyysi) ja siihen liittyvästä nikaman siirtymästä (spondylolisteesi) sekä välilevyrappeumasta ja välilevytyräleikkauksen jälkitilasta johtuvaa kroonista selkäkipua. Suositus korvaa vuoden 2005 yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin sisältyvän lanneselän yliliikkuvuuden (instabiliteetin) kiireetöntä leikkaushoitoa koskevan suosituksen. Suositus käsittelee tutkimus- ja hoitokokonaisuuden alkuvaiheen tutkimuksista leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen.

Suositusluonnoksen mukaan kroonisen selkäkivun tutkimus ja hoito tapahtuvat ensivaiheessa perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa, joissa selkäkipu on yleisimpiä käyntisyitä. Nikamakaaren höltymästä tai välilevyrappeumasta johtuvan kroonisen selkäkivun hoito on ensisijaisesti kuntoutus.

Pitkittyneen selkäkivun syiden selvittelyssä keskeistä ovat hyvät esitiedot ja huolellinen kliininen tutkimus. Magneettikuvaus ja röntgenkuvaus seisten kuuluvat leikkausharkintaa edeltäviin tutkimuksiin ja harkinnan mukana voidaan tehdä myös muita tutkimuksia. Erikoissairaanhoitoon lähettämistä tulisi harkita, jos potilaalla on vaikea, pitkittynyt selkäkipu, josta aiheutuu merkittävä toimintakyvyn alenema aktiivisen konservatiivisen hoidon toteutumisesta huolimatta. Päätös lannerangan luudutusleikkauksesta tulee tehdä yksilöllisesti ja punniten hyödyt ja haitat potilaan kanssa. Leikkauspaikan päättämisessä tulee huomioida ns. keskittämisasetuksen vaatimukset.

Potilaan kotiutuessa annetaan ohjeet omatoimiseen kuntoutumiseen ja määritellään yksilölliset toiminnan rajoitukset. Toipumisen eteneminen varmistetaan kontrollikäynnillä noin kolmen kuukauden kohdalla. Alkuvaiheen sairauspoissaolon pituus on 1-3 kuukautta leikkauksen laajuudesta ja henkilön työtehtävistä riippuen. Jatkotarve arvioidaan perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Mikäli potilaan kuntoutuminen ei edisty asianmukaisesti, hänet tulee ohjata kuntoutukseen. Tavallisimpia kuntoutusmenetelmiä ovat asteittain lisääntyvä ohjattu terapeuttinen harjoittelu sekä kognistiivis-behavioraalinen hoito.

Lannerangan luudutusleikkausten määrä on viime vuosina vakiintunut noin kahteen tuhanteen vuodessa. Niistä noin 600 tehdään uuden suosituksen piiriin kuuluvien syiden vuoksi.

Suositusluonnos on kommentoitavana Palkon otakantaa.fi-sivulla 3.3.2021 saakka. Sieltä löytyy myös Palkon hankkima kirjallisuuskatsaus. Lopullinen suositus pyritään hyväksymään ja julkaisemaan maaliskuussa 2021.

Linkki Palkon otakantaa.fi-sivulle

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Reima Palonen, [email protected]   tai puh. 02951 63090.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea Palkon kotisivuilta.