Kuvantamisen kriteerit oireettoman henkilön bitewing-röntgentutkimukselle karieksen varhaiseksi toteamiseksi on hyväksytty
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi kokouksessaan 15.12.2022 säteilylain nojalla annettavat kuvantamisen kriteerit, jotka koskevat oireettoman henkilön bitewing-röntgentutkimusta karieksen löytämiseksi.
Kriteerien mukaan Bitewing–röntgentutkimus oireettomalle henkilölle on oikeutettu, kun
- se on tarpeen hammaslääkärin tekemän suun terveydentilan arvion perusteella, ja
- hampaistossa on yksi kiilteen läpäissyt tai useita eteneviä kariesvaurioita taikka henkilöllä on useita kariekselle altistavia riskitekijöitä, ja
- edellisestä vastaavasta tutkimuksesta on kulunut vähintään yksi vuosi.
Kaikkien edellä mainittujen kohtien 1-3 pitää toteutua yhtä aikaa. Kriteerit koskevat yksittäiselle henkilölle tehtäviä tutkimuksia eivätkä ne koske seulontaa tai tieteellistä tutkimusta. Kriteerit tulevat voimaan 1.2.2023.
Kriteerit annetaan säteilylain 111 §:n nojalla, jonka perusteella lääketieteellisen säteilyaltistuksen oikeutuksesta on laadittava kyseistä henkilöä koskeva erityinen kirjallinen perustelu silloin, kun oireettomaan henkilöön kohdistuva taudin varhaista toteamista varten tarvittava säteilyaltistus ei ole osa seulontaohjelmaa. Perustelun laatimisessa on noudatettava palveluvalikoimaneuvoston laatimia tutkimukseen pääsyn kriteerejä, mikä vaatimus koskee myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuja terveydenhuollon palveluja.
Näiden kriteerien tarkoituksena on linjata bitewing-röntgentutkimuksen edellytyksiä oireettoman henkilön karieksen löytämiseksi. Nyt esitetyt kriteerit on laadittu tieteelliseen näyttöön perustuen. Kriteerit koskevat koko suomalaista väestöä. Kriteerit eivät ota kantaa siihen, miten usein bitewing-tutkimus olisi suositeltavaa tehdä, kun kuvausten väli on pidempi kuin yksi vuosi. Valmistelumuistioon on koottu kansainvälisesti kariesriskin perusteella esitettyjä suosituksia, mutta niiden suuren vaihteluvälin perusteella voidaan todeta, ettei pelkkä kuvausväli ole riittävä kriteeri.
Oireettoman henkilön tutkimiseen karieksen löytämiseksi voidaan käyttää myös muita menetelmiä kuin röntgentutkimusta, esimerkiksi digitaalista kuituvaloa. Näitä kriteerejä valmisteltaessa tieteellinen näyttö ei ollut riittävää sen toteamiseksi, että bitewing-röntgentutkimus voitaisiin täysin korvata jollakin muulla menetelmällä. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto tarkastelee jatkossa bitewing-röntgentutkimusten tarvetta tieteelliseen näyttöön perustuen ja päivittää tarvittaessa kriteerejä.
Kriteerien tärkein tietopohja koostuu kuudesta bitewing-röntgentutkimusmenetelmää arvioivasta meta-analyysistä, joiden tulokset ovat samansuuntaisia. Näytön aste oli A eli kyseessä oli vahva näyttö.
Kriteerit perusteluineen ja valmistelumuistio löytyvät Palkon kotisivuilta.
Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Ritva Bly, [email protected] tai puh: +358 295 163 039.
Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen pääasiallisena tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea Palkon kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi.
