Kuvantamisen kriteerit oireettoman henkilön panoraamaröntgentutkimukselle infektiofokuksen löytämiseksi antiresorptiivisen lääkityksen aloittamisen yhteydessä ja ennen leukojen alueen sädehoidon tai immunosuppressiivisen hoidon aloittamista on hyväksytty

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi kokouksessaan 10.5.2022 säteilylain nojalla annettavat kuvantamisen kriteerit, jotka koskevat oireettoman henkilön panoraamaröntgentutkimusta infektiofokuksen löytämiseksi antiresorptiivisen lääkityksen aloittamisen yhteydessä ja ennen leukojen alueen sädehoidon tai ennen immunosuppressiivisen hoidon aloittamista.

Kriteerien mukaan panoraamaröntgentutkimus on edellä manituissa tarkoituksissa oikeutettu ainoastaan, kun se on tarpeen osana hammaslääkärin tekemää suun terveydentilan arviota. Kriteerejä sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin henkilöihin. Kriteerit koskevat yksittäiselle henkilölle tehtäviä tutkimuksia eivätkä ne koske seulontaa tai tieteellistä tutkimusta. Kriteerit tulevat voimaan 1.6.2022.

Kriteerit annetaan säteilylain 111 §:n nojalla, jonka perusteella lääketieteellisen säteilyaltistuksen oikeutuksesta on laadittava kyseistä henkilöä koskeva erityinen kirjallinen perustelu silloin, kun oireettomaan henkilöön kohdistuva taudin varhaista toteamista varten tarvittava säteilyaltistus ei ole osa seulontaohjelmaa. Perustelun laatimisessa on noudatettava palveluvalikoimaneuvoston laatimia tutkimukseen pääsyn kriteerejä, mikä vaatimus koskee myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuja terveydenhuollon palveluja. 

Hampaiston ja leukojen alueen infektioista osa on oireettomia eikä niitä havaita kliinisessä tutkimuksessa, mutta ne saattavat aiheuttaa ongelmia muualla elimistössä. Tämän vuoksi myös oireettomat infektiofokukset on tärkeää diagnosoida ja hoitaa. Hammasperäiset bakteerit voivat aiheuttaa vakavia tulehduksia, kuten syviä kaulan tulehduksia. Erityisesti henkilöillä, joilla on heikentynyt immuunivaste, on suurempi riski saada vakava yleistulehdus.  

Antiresorptiiviset (luunsyöjäsolujen toimintaa estävät) lääkkeet tai sädehoito voivat altistaa luukuoliolle (luun nekroosille), hammasperäisen tulehduksen tai aiemman luuhun kohdistuneen toimenpiteen vuoksi. Tällaista lääkkeiden tai säteilyn aiheuttamaa luukuoliota (osteonekroosia, osteoradionekroosia) on vähän, mutta hoito on invasoivaa ja hankalaa. Syöpähoitojen seurauksena usein myös syljeneritys vähenee merkittävästi, mikä altistaa kariekselle sekä kiinnityskudossairauksille (parodontiitille).

Näiden kriteerien tarkoituksena on linjata panoraamaröntgentutkimuksen edellytyksiä. Nyt esitetyt kriteerit on laadittu tieteelliseen näyttöön perustuen oireettoman henkilön tulehduspesäkkeen löytämiseksi antiresorptiivisen lääkityksen aloittamisen yhteydessä, ennen leukojen alueen sädehoidon aloitusta ja ennen immunosupressiivisen hoidon aloitusta. Kriteerit koskevat koko suomalaista aikuisväestöä. Alle 18-vuotiaiden tarpeet piilevien infektiopesäkkeiden selvittämiseksi ovat harvinaisia, ja näiden osalta röntgentutkimuksen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti.
 
Henkilöllä, jolla on antiresorptiivinen lääkitys, on riski saada osteonekroosi leukojen alueelle. Ulkoista sädehoitoa leukojen alueelle saaville voi aiheutua osteoradionekroosi. Lisäksi sädehoidon komplikaatioita ovat hampaiston voimakas karioituminen ja parodontiitti, koska sädehoito vaurioittaa sylkirauhasia ja aiheuttaa ohimenevän mukosiitin.  Immunosuppressiivista hoitoa saavalla henkilöllä on riski saada vakava tulehdus.

Hammaslääkärin tekemä kliininen tutkimus ja sitä täydentävä panoraamaröntgentutkimus tarvitaan leukojen alueella olevien tulehduspesäkkeiden havaitsemiseksi antiresorptiivisen lääkityksen aloittamisen yhteydessä sekä ennen leukojen alueen sädehoidon tai immunosuppressiivisen hoidon aloittamista.

Oireettoman henkilön suun alueen tutkimus voi olla tarpeen myös monessa muussa yhteydessä. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto tarkastelee kuvantamisen tarvetta tieteelliseen näyttöön perustuen ja antaa tarvittaessa lisää kriteerejä.

Kriteerien tärkeimmät tietopohjat koostuvat useista menetelmällisesti tasokkaista tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaisia. Näytön aste oli A eli kyseessä oli vahva näyttö. Immunosuppressivisen hoidon aloittamisen yhteydessä tehtävän panoraamatutkimuksen oikeutukselle näytön aste oli B eli kyseessä oli kohtalainen näyttö.

Kriteerit perusteluineen ja valmistelumuistio löytyvät Palkon kotisivuilta.

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Ritva Bly, [email protected] tai puh: +358 295 163 039.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen pääasiallisena tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea Palkon kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi .