Kuvantamisen kriteerit tietokonetomografiatutkimukselle oireettoman henkilön keuhkosyövän löytämiseksi tupakoineelta henkilöltä hyväksytty

Julkaisuajankohta 16.2.2022 15.48
Tiedote

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi kokouksessaan 4.2.2022 oireettomalle tupakoineelle henkilölle keuhkosyövän löytämistä varten tehtävän tietokonetomografiatutkimuksen kriteerit, jotka annetaan säteilylain nojalla. Kriteerien mukaan tietokonetomografiatutkimus tupakoineen oireettoman henkilön keuhkosyövän löytämiseksi ei ole oikeutettu. Kriteerit koskevat yksittäiselle henkilölle tehtäviä tutkimuksia eivätkä ne koske seulontaa tai tieteellistä tutkimusta. Kriteerit tulevat voimaan 1.3.2022.

Kriteerit annetaan säteilylain 111 §:n nojalla, jonka perusteella lääketieteellisen säteilyaltistuksen oikeutuksesta on laadittava kyseistä henkilöä koskeva erityinen kirjallinen perustelu silloin, kun oireettomaan henkilöön kohdistuva taudin varhaista toteamista varten tarvittava säteilyaltistus ei ole osa seulontaohjelmaa. Perustelun laatimisessa on noudatettava palveluvalikoimaneuvoston laatimia tutkimukseen pääsyn kriteerejä, mikä vaatimus koskee myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuja terveydenhuollon palveluja. 

Keuhkosyöpä on yksi yleisimmistä syövistä Suomessa ja tupakointi on keuhkosyövän merkittävin riskitekijä. Riskiperusteisten oireettomille tupakoitsijoille tehtävien tietokonetomografiatutkimusten oikeutusta ei Suomessa ole kansallisesti aiemmin arvioitu. Kriteerien tarkoituksena on linjata kuvantamistutkimuksen edellytyksiä. Jos paikallinen keuhkosyöpä on leikattu, jopa yli puolet potilaista on elossa yli viiden vuoden kuluttua. Suurin osa keuhkosyövästä kuitenkin todetaan levinneessä vaiheessa. Levinneen keuhkosyövän ennuste on huono: alle 10 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden seurannan jälkeen.

Keuhkosyöpäepäily perustuu potilaan oireisiin ja löydöksiin keuhkojen röntgenkuvasta. Keuhkosyöpäepäilyn takia potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon keuhkoklinikalle tarkempia tutkimuksia varten. Levinneisyystutkimuksena potilaalle tehdään tietokonetomografiatutkimus (TT). Se ei ole kovin herkkä havaitsemaan keuhkosyövän välikarsinan tai keuhkoportin imusolmukkeissa mahdollisesti olevia etäpesäkkeitä.
Säteilylle ei pidä altistaa ilman lääketieteellistä perustelua. Täysin riskitöntä säteilyannosta ei ole olemassa.  Lisäksi turhat tutkimukset aiheuttavat potilaalle ja hänen läheisilleen ahdistusta ja huolta sekä johtavat terveyshyötyä tuottamattoman terveydenhuollon resurssien käyttöön. Toisaalta normaali löydös voi antaa virheellisen luottamuksen tunteen siitä, että tupakointi ei ole terveydelle vaarallista.

Kriteerit eivät koske seulontaa. Kriteerit perustuvat siihen, ettei yksittäisen oireettoman henkilön keuhkojen TT-tutkimuksesta ei ole voitu osoittaa kokonaishyötyä. Keuhkojen määrävälein tehtävä oireettoman henkilön riskiperusteinen TT-tutkimus vähentää mahdollisesti 10 vuoden aikana tuhannesta riskiryhmään kuuluvasta henkilöstä viiden henkilön keuhkosyöpäkuoleman. Sen sijaan kokonaiskuolleisuuteen kuvantamisseurannalla ei tutkimusten mukaan ole ollut vaikutusta.
Kriteerien tärkeimmät tietopohjat ovat kahdeksaan satunnaistettua tutkimusta, joiden ominaispiirteet on esitetty EUnetHTA-raportissa.

Kriteerit perusteluineen ja valmistelumuistio löytyvät Palkon kotisivuilta.

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Ritva Bly, [email protected] tai puh: +358 295 163 039.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen pääasiallisena tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea Palkon kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi .