Lisokabtageenimaraleuseeli suurisoluisen B-solulymfooman kolmannen linjan hoidossa - suositusluonnos kommentoitavana

Palko hyväksyi kokouksessaan 6.2.2025 kommentoitavaksi suositusluonnoksen Lisokabtageenimaraleuseeli suurisoluisen B-solulymfooman kolmannen linjan hoidossa.

Luonnoksen mukaan CAR-T hoito lisokabtageenimaraleuseeli kuuluisi terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Suositusluonnos on kommentoitavana otakantaa.fi – palvelussa 7.3.2025 saakka.

Lisokabtageenimaraleuseeli (liso-cel) kuuluu kansalliseen palveluvalikoimaan hyväkuntoisten (ECOG-toimintakykyluokka 0–1) suurisoluisen B- solulymfooma-potilaiden kolmannen linjan hoidossa. Hoitoa voidaan antaa vain potilaille, jotka eivät ole saaneet aiemmin CAR-T hoitoa. Palko edellyttää, että myyntiluvan haltija ja ostaja sopivat merkittävästi julkista tukkuhintaa alemmasta hinnasta. Lisäksi Palko edellyttää, että osana hintaneuvotteluja sovitaan hoidon seurantatiedon keruusta ja raportoinnista.

Palkon näkemyksen mukaan merkittävä osa potilaista sai liso-cel-hoidolla täydellisen vasteen. Hoidon teho on osoitettu vain hyväkuntoisilla potilailla ja tutkimusnäyttöön liittyy epävarmuutta.

Liso-cel on saanut ensimmäistä kertaa myyntiluvan Euroopassa huhtikuussa 2022. Silloin liso-celille myönnettiin myyntilupa myöhemmän hoitolinjan käyttöaiheeseen: Liso-cel tarkoitettu uusiutuneen tai hoitoon reagoimattoman diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL), primaarisen välikarsinan suurisoluisen B-solulymfooman (PMBCL) ja gradus 3B follikulaarisen lymfooman (FL3B) hoitoon aikuispotilailla kahden tai useamman systeemistä hoitoa sisältäneen hoitolinjan jälkeen.

Liso-celin näyttö tarkasteltavassa käyttöaiheessa perustuu pääosin faasin I avoimeen, yksihaaraiseen TRANSCEND-NHL-1 -tutkimukseen. Liso-cel-hoitoa on tutkittu myös pienemmässä faasin II avoimessa yksihaaraisessa TRANSCENDWORLD -tutkimuksessa, jonka ensisijainen lopputulosmuuttuja oli puolueettoman arviointiryhmän arvioima ORR.

TRANSCEND-NHL-1- tutkimukseen osallistuneista hoitoon reagoimatonta tai uusiutunutta B-soluista non-Hodgkin lymfoomaa sairastavista potilaista (n = 257) kokonaisvasteen (OR) sai lähes kolme neljäsosaa (73 %) ja täydellisen hoitovasteen (CR) noin puolet (53 %). Vasteen keston mediaani oli lähes kaksi vuotta (23,1 kuukautta) ja täydellisessä vasteessa 26,1 kuukautta. Vasteen saavuttamiseen meni keskimäärin yksi kuukausi. PFS-mediaani oli 6,8 kuukautta ja OS-mediaani 27,3 kuukautta. 

TRANSCENDWORLD-tutkimuksen tehotulokset olivat huonommat kuin TRANSCEND-NHL-1-tutkimuksen. Kokonaisvasteen saavutti 22/36 (61,1 %) potilasta ja täydellisen vasteen saavutti 12/36 (33,3 %) potilasta. Vasteen keston mediaani oli 3,5 kuukautta. Tutkimuksessa PFS-mediaani oli 3,25 kuukautta ja OS-mediaani 15 kuukautta. Myyntiluvan haltijan suorittamassa tutkimusten tuloksia vertailevassa D120-analyysissa tulokset lähenivät toisiaan, mutta vasteen kesto oli edelleen huomattavasti huonompi TRANSCENDWORLD potilailla verrattuna TRANSCEND-NHL-1 potilaisiin.

TRANSCEND-NHL-1-tutkimuksen potilaiden elämänlaatua mitattiin EORTC-QLQ-C30- ja EQ-5D-5L-mittareilla. EORTC-QLQ-C30-mittarilla potilaiden tulokset yleisessä hyvinvoinnissa (Global Health Status, GHS) paranivat kaksi kuukautta liso-cel-infuusion jälkeen ja uupumuksessa yhdeksän kuukautta liso-cel-infuusion jälkeen. Muiden ulottuvuuksien tulokset pysyivät samankaltaisina lähtötilanteesta kahdeksaantoista kuukauteen saakka. Potilaiden vastauksissa mitattu elämänlaatuindeksi huononi yhden kuukauden jälkeen liso-cel-infuusiosta ja oli parempi kuin lähtötaso kuudesta kuukaudesta 18 kuukauteen saakka.

Tehdyissä alaryhmäanalyyseissä ei ollut mahdollista tunnistaa kokonaisvasteosuuden suhteen potilasryhmiä, jotka olisivat hyötyneet liso-cel-hoidosta enemmän kuin toiset. 

Myyntiluvan haltija vertasi liso-cel-hoidon teho- ja turvallisuustuloksia ankkuroimattomina kaltaistettuina epäsuorina vertailuina vertailuhoitoina toimivien axi-cel- ja tisa-cel-hoitojen tuloksiin. Kun verrattiin liso-cel-hoitoa axi-cel-hoitoon epäsuoran vertailun tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Hoidon aikana ilmenneitä, vähintään haitta-asteen 3 haittatapahtumia, ilmeni liso-cel-hoidolla axi-cel-hoitoa tilastollisesti merkitsevästi vähemmän. Saman suuntainen tilastollisesti merkitsevä tulos havaittiin kaikissa tarkastelluissa haittatapahtumaluokissa. Epäsuoran vertailun tulosten perusteella liso-cel-hoito oli tisa-cel-hoitoa parempi ORR:n, CR:n, PFS:n ja OS:n suhteen. Hoidon aikana ilmenneitä, vähintään haitta-asteen 3 haittatapahtumia, ilmeni liso-cel-hoidolla tisa-cel-hoitoa tilastollisesti merkitsevästi vähemmän. Lisäksi vertailussa raportoitiin liso-cel-hoidolla pienempi todennäköisyys sytokiinioireyhtymän ilmenemisen suhteen ja vähintään haitta-asteen 3 pitkittyneen sytopenian suhteen. Liso-cel- ja tisa-cel-hoidot olivat epäsuorassa vertailussa muutoin turvallisuusprofiililtaan samankaltaisia.

TRANSCEND-NHL-1-tutkimuksessa lähes kaikki (99 %) potilaat saivat jonkin asteisen haittatapahtuman 0–90 päivän sisällä liso-cel-infuusiosta ja vähän alle puolet potilaista 90 päivää infuusion jälkeen. Potilaista 74,4 %:lla haittatapahtuman arvioitiin liittyvän liso-cel-hoitoon. Vakava haittatapahtuma ilmeni 45 %:lla potilaista 0–90 päivän aikana infuusiosta ja 17 %:lla 90 päivää infuusion jälkeen. Kuolemaan johtaneita haittatapahtumia ilmeni hoidon aikana yhteensä 11 tapausta, joista neljän arvioitiin liittyvän liso-celiin. Pitkittynyttä luuydinlamaa todettiin kuukauden kohdalla 37 %:lla potilaista. Hypogammaglobulinemiaa todettiin kuukauden kohdalla 14 %:lla. Akuuttien haittojen suhteen haitat olivat tyypillisiä CAR-T-hoitojen haittoja. Kuitenkaan liso-cel ei haittojen suhteen eroa merkittävästi muista CAR-T-hoidoista.

Myyntiluvan haltija toteutti hintavertailun kustannuslaskelmana, jossa huomioitiin ainoastaan CAR-T-valmisteen veroton tukkumyyntihinta. Myyntiluvan haltijan hintavertailun mukaan liso-cel ja axi-cel ovat tukkuhinnoiltaan samanarvoisia (327 000 € julkisilla listahinnoilla), jolloin hoidon vaihdosta toiseen ei synny budjettivaikutusta. Vertailun vuoksi tisa-celin veroton tukkumyyntihinta on 320 000 €. Myyntiluvan haltijan esittämällä vuosittaisella potilasmäärällä (n = 48) liso-cel-hoidon vuosittaiset lääkekustannukset olisivat noin 15,7 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannus on sama, mikäli potilaat saisivat liso-celin sijaan axi-cel-hoitoa, sillä niiden lääkekustannukset oletettiin samoiksi eikä näiden lääkkeiden välillä synny budjettivaikutusta. Sen sijaan tisa-cel-hoitoon nähden liso-cel-hoidosta muodostuisi noin 0,4 miljoonan euron budjettivaikutus listahinnoin laskettuna.

Palkon suositusluonnos on kommentoivana otakantaa.fi-palvelussa 7.3.2025 saakka. Palko pyrkii hyväksymään lopullisen suosituksen maaliskuussa 2025. 

Linkki Palkon otakantaa.fi-sivulle https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/62/osallistuminen/1946/kysely/
 
Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Outi Salminen, [email protected]i  tai 0295 163 448.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea PALKOn kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi