Lisokabtageenimaraleuseeli suurisoluisen B-solulymfooman toisen linjan hoidossa - suositusluonnos kommentoitavana

Palko hyväksyi kokouksessaan 6.2.2025 kommentoitavaksi suositusluonnoksen "Lisokabtageenimaraleuseeli suurisoluisen B-solulymfooman toisen linjan hoidossa”

Luonnoksen mukaan CAR-T hoito lisokabtageenimaraleuseeli kuuluisi terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Suositusluonnos on kommentoitavana otakantaa.fi – palvelussa 7.3.2025 saakka.

Lisokabtageenimaraleuseeli (liso-cel) kuuluu kansalliseen palveluvalikoimaan suurisoluisen B- solulymfooman toisen linjan hoidossa hyväkuntoisilla (ECOG toimintakykyluokka 0-1) potilailla. Hoitoa voidaan antaa vain potilaille, jotka eivät ole saaneet aiemmin CAR-T hoitoa. Palko edellyttää, että myyntiluvan haltija ja ostaja sopivat merkittävästi julkista tukkuhintaa alemmasta hinnasta. Lisäksi Palko edellyttää, että osana hintaneuvotteluja sovitaan hoidon seurantatiedon keruusta ja raportoinnista.

Palkon näkemyksen mukaan merkittävä osa potilaista sai liso-cel-hoidolla täydellisen vasteen. Hoidon teho on osoitettu vain hyväkuntoisilla potilailla ja tutkimusnäyttöön liittyy epävarmuutta, sillä useimpien lopputulosmuuttujien mediaania ei ole vielä saavutettu.

Liso-cel on tarkoitettu diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL), korkean maligniteettiasteen B-solulymfooman (HGBCL), primaarisen välikarsinan suurisoluisen B-solulymfooman (PMBCL) ja gradus 3B follikulaarisen lymfooman (FL3B) hoitoon aikuispotilailla, joiden sairaus on uusiutunut 12 kuukauden kuluessa ensilinjan kemoimmunoterapian päättymisestä tai ei reagoi ensilinjan kemoimmunoterapiaan. 

Tutkimusnäyttö liso-cel hoidon vaikutuksista perustuu TRANSORM-tutkimukseen, jonka primäärianalyysin mukaan liso-cel-hoitoa saaneet potilaat saavuttivat täydellisen hoitovasteen (CR) vertailuhoitoa useammin (74 % vs. 44 %; seuranta-ajan mediaani 17,5 kk). Päivitetyssä analyysissä kolmen vuoden seurannan jälkeen (seuranta-ajan mediaani 33,9 kuukautta) liso-celin osalta oli saavutettu EFS-mediaani 29,5 kuukautta mutta useiden muiden lopputulosmuuttujien (PFS, OS, vasteen kesto) mediaanit olivat edelleen saavuttamatta. OS-tulosten osalta on huomioitava, että suuri osa SOC-haaran potilaista sai jatkohoitona liso-cel-hoitoa.

Liso-cel-hoito kohensi syöpään liittyviä elämänlaatumittareita (erityisesti yleisvointi, kognitiivinen toimintakyky ja väsymys) ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen infuusiosta. Vertailussa SOC-hoidolla puolestaan oli viitteitä näiden mittareiden heikentymisestä. Fyysisen toimintakyvyn mittareissa ei havaittu merkitseviä eroja hoitohaarojen välillä. Tuloksista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä, sillä mittauksiin osallistuneiden potilaiden määrä oli pieni.

Alaryhmäanalyysien perusteella tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa keskeisissä alaryhmissä eikä voida sanoa tietyn potilasryhmän hyötyneen hoidosta enemmän kuin jonkun toisen. Alaryhmäanalyysien tuloksia tulee tulkita varoen useiden alaryhmien pienen potilasmäärän takia.
Liso-celin ja toisen CAR-T hoidon axi-celin tehoa ja turvallisuutta toisen linjan hoitona verrattiin DLBCL sairastavilla potilailla ankkuroidulla kaltaistetulla epäsuoralla vertailulla (MAIC), jossa yhteisenä vertailuhoitona oli nykyhoitokäytännön mukainen kemoimmunoterapia. Tehovertailussa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja liso-celin ja axi-celin suhteen. Turvallisuusvertailussa liso-celillä oli suotuisampi haittaprofiili muun muassa vähintään astetta kolme olevien hoitoon liittyvien vakavien haittatapahtumien, sytokiinioireyhtymän ja neurotoksisuuden suhteen. 

Hoidon aikana kaikille turvallisuuspopulaation potilaille ilmaantui vähintään yksi minkä tahansa asteinen haittatapahtuma. Vaikeita tai henkeä uhkaavia (haitta-aste 3–5) haittatapahtumia ilmeni lähes kaikilla potilailla (liso-cel 92 % vs. SOC 89 %) ja vakavia haittatapahtumia noin puolella potilaista. Hoidon lopettamiseen johtaneita haittoja ilmeni vain SOC-hoitoa saaneilla (4 %). Hoitoon liittyviä minkä tahansa asteisia haittatapahtumia ilmeni molemmissa hoitohaaroissa lähes kaikilla (liso-cel 96 % vs. SOC 92 %) ja vakavia haittatapahtumia noin kolmasosalla. 

Myyntiluvan haltijan kustannusten minimointianalyysissä käytetyillä oletuksilla liso-cel- ja axi-cel-hoidon lääkekustannukset ovat kummallakin hoidolla julkisilla listahinnoilla 327 000 € potilasta kohden. Näin ollen liso-celin käyttöönotto tarkasteltavassa käyttöaiheessa ei aiheuta budjettivaikutusta axi-cel-hoitoon verrattuna. Myyntiluvan haltijan esittämässä kustannusten minimointianalyysissä tarkasteltiin yksinkertaisuuden vuoksi pelkästään lääkekustannuksia. On huomioitava, että oletus samankaltaisuudesta perustuu epäsuoraan vertailuun, joka lähtökohtaisesti sisältää jonkin verran epävarmuutta. 

Myyntiluvan haltijan mukaan yhteensä 149 potilasta vuodessa soveltuisi liso-cel-hoidolle. Myyntiluvan haltija arvioi liso-cel-hoidolle soveltuvien potilaiden määrän pysyvän samana seuraavan viiden vuoden myyntiluvan laajennuksen tultua voimaan. Myyntiluvan haltijan esittämällä vuosittaisella liso-cel-hoidolle soveltuvalla potilasmäärällä vuosittaiset lääkekustannukset olisivat noin 50 miljoonaa euroa. Liso-cel-hoidon budjettivaikutus olisi vuosittain noin 42 miljoonaa euroa, kun sitä verrataan nykyhoitokäytännön mukaisiin vertailuhoitoihin ja oletetaan liso-celin korvaavan täysin vertailuhoidot. Koska axi-cel-hoidon kustannukset oletettiin samoiksi liso-celin kanssa, budjettivaikutus kuvaa myös tilannetta, jossa SOC-hoidoista siirrytään kokonaisuudessaan käyttämään liso-cel- tai axi-cel-hoitoa. Fimean esittämällä alarajalla (viisi vuosittaista potilasta) liso-cel-hoidon vuosittaiset lääkekustannukset olisivat noin 1,7 miljoonaa euroa. Budjettivaikutus olisi tällöin 0–1,4 miljoonaa euroa axi-cel- ja SOC-hoitoihin verrattuna.

Palkon suositusluonnos on kommentoivana otakantaa.fi-palvelussa 7.3.2025 saakka. Palko pyrkii hyväksymään lopullisen suosituksen maaliskuussa 2025. 

Linkki Palkon otakantaa.fi-sivulle https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/62/osallistuminen/1945/kysely/

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Outi Salminen, [email protected]  tai 0295 163 448.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea PALKOn kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi