Mammografiatutkimukseen pääsyn kriteerit rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi oireettomalta henkilöltä, jolla on geneettisesti varmistettu korkea rintasyöpäriski on hyväksytty

Julkaisuajankohta 17.2.2022 14.23
Tiedote

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi kokouksessaan 4.2.2022 mammografiatutkimukseen pääsyn kriteerit rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi oireettomalta henkilöltä, jolla on geneettisesti varmistettu korkea rintasyöpäriski. Kriteerit annetaan säteilylain nojalla. Kriteerien mukaan mammografiatutkimus rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi oireettomalta henkilöltä, jolla on geneettisesti varmistettu korkea rintasyöpäriski, on oikeutettu. Kriteerit koskevat yksittäiselle henkilölle tehtäviä tutkimuksia eivätkä ne koske seulontaa tai tieteellistä tutkimusta. Kriteerit tulevat voimaan 1.3.2022.

Kriteerit annetaan säteilylain 111 §:n nojalla, jonka perusteella lääketieteellisen säteilyaltistuksen oikeutuksesta on laadittava kyseistä henkilöä koskeva erityinen kirjallinen perustelu silloin, kun oireettomaan henkilöön kohdistuva taudin varhaista toteamista varten tarvittava säteilyaltistus ei ole osa seulontaohjelmaa. Perustelun laatimisessa on noudatettava palveluvalikoimaneuvoston laatimia tutkimukseen pääsyn kriteerejä, mikä vaatimus koskee myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuja terveydenhuollon palveluja. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa ja 5‒10 prosentilla sairastuneista on korkean riskin periytyvää alttiutta. Ainakin BRCA1-, BRCA2 ja PALB2-geenimutaatiot aiheuttavat korkean riskin sairastua rintasyöpään: elinikäinen riski on noin 50‒80 prosenttia. Li-Fraumenin syndroomaan liittyy tavallista suurempi herkkyys säteilylle, minkä vuoksi näille henkilöille ei käytetä seurannassa mammografiaa. 

Mammografia on ionisoivalle säteilylle altistava tutkimus. Säteilylle ei pidä altistaa ilman lääketieteellistä perustelua. Täysin riskitöntä säteilyannosta ei ole olemassa.  Lisäksi turhat tutkimukset aiheuttavat potilaalle ja hänen läheisilleen ahdistusta ja huolta sekä johtavat terveyshyötyä tuottamattoman terveydenhuollon resurssien käyttöön. 

Näiden kriteerien tavoitteena on selventää, milloin mammografiatutkimus on oikeutettu oireettomalle henkilölle, jolla on geneettisesti varmistettu korkea rintasyöpäriski. Kriteerit eivät koske seulontaa.

Nyt annettavien kriteerien tieteelliseen näyttöön sisältyvissä tutkimuksissa mukana olleet henkilöt ovat olleet pääosin yli 30-vuotiaita, mutta kotimaiset ja eurooppalaiset kuvantamissuositukset rajaavat mammografian vähintään 35-vuotiaisiin. Mammografiasta aiheutuva lisäriski on suurempi nuorilla henkilöillä ja pienenee iän myötä.

Rintasyöpään sairastumisen riskiä voivat lisätä myös muut tekijät kuin geenimuunnokset. Korkean ja kohtalaisen rintasyöpäriskin omaavien oireettomien henkilöiden kuvantamisseuranta voi olla tarpeen lääkärin tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto tarkastelee kuvantamisen tarvetta ja antaa tarvittaessa lisää kriteerejä.

Kriteerien tärkeimmät tietopohjat ovat seuraavat kolme tutkimusta: hollantilainen satunnaistettu monikeskustutkimus, jossa verrataan mammografian ja magneettikuvauksen yhdistelmää pelkkään mammografiaan; hollantilainen monikeskustutkimus, jossa verrataan mammografian ja magneettikuvauksen yhdistelmää pelkkään magneettikuvaukseen; ja meta-analyysi, jossa käsiteltiin BRCA1- ja BRCA2-geenimuunnoksen kantajien kuvantamisseurantaa.

Kriteerit perusteluineen ja valmistelumuistio löytyvät Palkon kotisivuilta.

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Ritva Bly, [email protected] tai puh: +358 295 163 039.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen pääasiallisena tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea Palkon kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi .