Nirsevimabi respiratory syncytial -viruksen (RSV) aiheuttaman alempien hengitysteiden infektion estossa - Suositusluonnos kommentoitavana

Julkaisuajankohta 20.3.2024 11.42
Tiedote

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 suositusluonnoksen, jonka mukaan nirsevimabi kuuluisi kansalliseen palveluvalikoimaan RSV-kaudella 2024 - 2025. Suositusehdotuksen mukaan nirsevimabi-hoidon kohderyhmä on alle 29 raskausviikolla syntyneet, tai joilla on vaikea korjaamaton, synnynnäinen sydänvika, vaikeaa immuunivajetta ja/tai bronkopulmonaalista dysplasiaa (BDP) sairastavat lapset, joilla on ollut jokin tukihoito viimeisen 6kk aikana.

Nirsevimabi on saanut myyntiluvan, jossa käyttöaiheena on RSV:n aiheuttamien alahengitystiesairauksien esto vastasyntyneillä ja imeväisillä lapsen ensimmäisen RSV-kauden aikana. 

Nirsevimabin vaikuttavuutta ja turvallisuutta on tutkittu neljässä eri tutkimuksessa. Terveet, täysiaikaisina (35+0 raskausviikosta eteenpäin) syntyneet (MELODY), terveet, ennenaikaisina (29+0 ja 34+6 raskausviikon välillä) syntyneet (Study 3) ja ennenaikaisina (korkeintaan 34+6 raskausviikolla, mukaan lukien alle 29+0 raskausviikolla) syntyneet ja kroonista keuhkosairautta tai synnynnäistä sydänsairautta sairastavat (MEDLEY) ja terveet alle 12 kuukauden ikäiset, jotka olivat syntyneet > 29 raskausviikolla ennen ensimmäistä RSV-kauttaan ja jotka eivät sisältyneet palivitsumabihoidon kriteereihin (HARMONIE) lapsiryhmät on katettu näissä tutkimuksissa. 

Nirsevimabiannoksella on RS-viruksen aiheuttaman alahengitystieinfektion osalta sairastumisriskiä ja sairaalahoidon tarvetta alentava vaikutus verrattuna lumeeseen ensimmäisen 150 päivän jälkeen pistoksesta. MELODY-tutkimuksessa sairaalahoidon tarpeen lasku ei nirsevimabia saaneilla ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulosten tulkintaa ja vertailua eri ryhmien välillä hankaloittaa kuitenkin useampi tekijä, kuten Study 3 tutkimuksessa nirsevimabin annostelu yli 5 kg painaville lapsille suosituksen vastaisesti ja MELODY tutkimuksessa COVID-pandemian vaikutus tutkimuspopulaatioon. Study 3 ja MELODY-tutkimusten tulokset viittasivat nirsevimabia saaneiden alentuneeseen riskiin saada erittäin vakava alahengitystieinfektio RSV-infektion yhteydessä. MELODY-tutkimuksessa tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Alaryhmäanalyyseissa tilastollista merkitsevyyttä tehoeroissa ei saavutettu missään alaryhmien vertailuissa.

MEDLEY-tutkimuksen osalta ensisijaiset lopputulosmuuttujat keskittyivät nirsevimabin turvallisuuteen ja sen tehoa nykyisen hoitosuosituksen mukaiseen palivitsumabihoitoon verrattiin vain toissijaisena, ekstrapoloituna muuttujana. Kuvailevien tulosten perusteella yksi nirsevimabiannos ja kuukausittaiset annokset palivitsumabia tuottivat samantasoisen suojan RSV-infektiota vastaan sekä ennenaikaisina syntyneille että keuhko- ja sydänsairauksista kärsiville. Myös sairaalahoidon tarve oli samankaltainen ryhmien välillä. 

Minkä tahansa asteisia haittatapahtumia havaittiin Study 3 ja MELODY-tutkimuksissa yhtä paljon nirsevimabi- ja lumehaarassa. Vastaavasti vaikeita, henkeä uhkaavia tai kuoleman aiheuttaneita haittoja havaittiin hieman enemmän lumehaarassa verrattuna nirsevimabihaaraan. Yleisimpiä haittatapahtumaryhmiä olivat infektiot ja infestaatiot, iho- ja ihonalaiskudoksen oireet sekä ruoansulatuskanavan oireet. Erityisen mielenkiinnon kohteena olevista haitoista hypersensitiivisyysreaktioita havaittiin 25 % nirsevimabia saaneista ja 26 %:lla lumetta saaneista. MEDLEY-tutkimuksessa minkä tahansa asteisia ja vakavia haittatapahtumia havaittiin yhtä paljon nirsevimabi- ja palivitsumabihaarassa. Hoitoon liittyviä AESI-haittoja havaittiin hieman enemmän nirsevimabia saaneilla verrattuna palivitsumabia saaneisiin.

Myyntiluvan haltijan toimittamassa kustannusvaikuttavuusanalyysissä nirsevimabia verrataan nykyisiin hoitokäytänteisiin siten, että potilasalaryhmät on eroteltu toisistaan. Suomalaisista rekistereistä saatu aineisto ei täysin vastannut kliinisten tutkimusten rakenteita, mutta sillä on siitä huolimatta suhteellisen hyvä vastaavuus. Myyntiluvanhaltija esitteli mallissaan kolme erilaista strategiaa. Tutkittavina strategioina ovat joko kaikkien vastasyntyneiden immunisointi (strategia 1) tai rajattuna ennenaikaisina syntyneisiin, jolloin vain 5 % kaikista lapsista immunisoitaisiin (strategia 3). Strategia 2 sijoittuu näiden kahden väliin ja huomioi lapsen iän RSV-kaudella rajaten nirsevimabin käytön ulkopuolelle ne lapset, jotka saavuttavat kolmen kuukauden iän ennen RSV-kauden alkua. Yleisesti sairaanhoidon tapahtumia mallissa arvioidaan olevan sitä vähemmän mitä suurempi osuus lapsista immunisoidaan nirsevimabilla. 

Myyntiluvan haltija oli esittänyt erilaiset nirsevimabin yksikköhinnat jokaiselle immunisointistrategialle. Mikäli vastaava riippuvuus populaation koon ja yksikköhinnan välillä pätee laajemminkin, ei käytön rajaaminen välttämättä johda sellaisiin säästöihin kuin kiinteällä yksikköhinnalla laskien voisi kuvitella. Strategiassa 3 inkrementaaliset kulut (nirsevimabihoidon kokonaiskulut vs. nykyisen immunisointistrategian kulut) ovat lähes riippumattomia alennusprosentista.

Myyntiluvan haltijan mallissa verrataan nirsevimabin käyttöönottoa nykytilanteeseen, jossa palivitsumabia käytetään vain varsin rajoitetusti riskiryhmillä. Nirsevimabi korvaisi kaikissa strategioissa palivitsumabin kokonaisuudessaan, mikäli nirsevimabivaihtoehto valittaisiin. Mikäli nirsevimabilla saavutettavaa lisähyötyä arvioidaan potilasryhmittäin, on hyöty sitä suurempi mitä korkeampi riski kyseisellä potilasryhmällä on vakavaan RSV-infektioon. Lisätarkkuutta mallinnukseen saisi rajauskriteereillä, joilla myös täysiaikaisina syntyneistä voitaisiin tunnistaa korkeimman riskin lapset. Tällaisia riskitekijöitä on kartoitettu Suomen ja Ruotsin rekisteriaineistojen avulla

Palkon suositusluonnos on kommentoivana otakantaa.fi-palvelussa 23.4.2024 saakka. Palko pyrkii hyväksymään lopullisen suosituksen toukokuussa 2024. 

Linkki Palkon otakantaa.fi-sivulle
 
Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Outi Salminen, [email protected]  tai 0295 163 448.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea PALKOn kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi