Suun ulkopuolella valmistettavat hammaspaikat ja -kruunut - suositusluonnos kommentoitavana

4.11.2021 7.31
Tiedote

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi kokouksessaan 27.10.2021 alustavasti suositusluonnoksen, joka koskee suun ulkopuolella valmistettavia hammaspaikkoja ja -kruunuja. Luonnoksen mukaan laajojen, vähintään kolme hammaspintaa käsittävien vaurioiden hoidossa suun ulkopuolella valmistettavat hammaspaikat ja –kruunut kuuluisivat terveydenhuollon palveluvalikoimaan yhdenvertaisena vaihtoehtona yhdistelmämuovista valmistettavien paikkojen ja kruunujen kanssa. Tehtäessä päätöstä yksittäistapauksessa valittavasta menetelmästä tulee huomioida ennusteeseen vaikuttavat tekijät, etenkin mahdollisen kariessairauden riski. Suositusluonnos on kommentoitavana otakantaa.fi –palvelussa 23.11.2021 saakka, jonka jälkeen Palko hyväksyy lopullisen suosituksen.

Suositusluonnos koskee vähintään 18-vuotiaiden potilaiden pysyvien hampaiden vaurioiden korjaamista suun ulkopuolella valmistetuilla paikoilla ja kruunuilla (epäsuora tekniikka). Epäsuorassa tekniikassa puhdistuksen jälkeen hampaan vauriokohta jäljennetään jäljennösaineella tai digitaalisesti.  Jäljennöksen perusteella valmistetaan suun ulkopuolella vastaanotolla tai hammaslaboratoriossa paikka tai kruunu, joka sementoidaan kiinni hampaaseen. Vertailuhoitona suosituksessa on suoran tekniikan korjaus, joka tehdään useimmiten yhdistelmämuovilla suoraan hampaaseen.

Suosituksella pyritään lisäämään suun ulkopuolella valmistettavien paikkojen ja kruunujen käyttöä tilanteissa, joissa sille olisi hammaslääketieteelliset perusteet. Suositusluonnoksen mukaan suun ulkopuolella valmistettavat hammaspaikat ja –kruunut kuuluisivat palveluvalikoimaan laajojen, vähintään kolme hammaspintaa käsittävien vaurioiden korjauksessa yhdenvertaisena menetelmänä yhdistelmämuovista suoralla tekniikalla tehtävien paikkojen ja kruunujen kanssa. 

Hampaan vaurioitumisen yleisin syy on kariessairaus. Muita syitä ovat hampaan tai paikan lohkeaminen, paikan irtoaminen tai hampaiden kuluminen. Aikuisväestölle tehtävästä paikkaushoidosta suurin osa on aiemmin paikattujen paikkojen uusimista ja korjaamista ja siihen käytetään merkittävän paljon resursseja. Vuonna 2019 Suomen julkisessa ja yksityisessä suun terveydenhuollossa tehtiin yli 2,4 miljoonaa hampaan paikkausta, joista vain hyvin pieni osa epäsuoralla menetelmällä. Laajoja, vähintään kolme hammaspintaa käsittäviä paikkoja tehtiin 205 000 kappaletta. 

Suositusluonnoksessa korostetaan, että valittavasta menetelmästä riippumatta tehtäessä päätöstä yksittäisen hampaan hoidosta tulee aina huomioida hampaan vaurion laajuus, yksittäisen hampaan merkitys koko purennalle sekä potilaaseen liittyvät ennustetta heikentävät riskitekijät, kuten kariessairauden riski. Valittavasta menetelmästä riippumatta ainoastaan puuttumalla sairauden mahdollisiin riskitekijöihin voidaan sitä hallita menestyksellisesti ja välttyä toistuvilta paikkauksilta.

Jos sairauden riskitekijät ovat hallinnassa ja vaurio on laaja, suun ulkopuolella valmistettu paikka tai kruunu voi laajoissa, vähintään kolmen pinnan paikoissa ja kruunuissa olla hammaslääketieteellisesti yhdenvertainen vaihtoehto suoran tekniikan yhdistelmämuovipaikan rinnalla. Onnistunut potilasvalinta on edellytys sille, että suun ulkopuolella valmistettavilla paikoilla ja kruunuilla voidaan saavuttaa suoraan hampaaseen tehtäviä paikkoja ja kruunuja pitempi kestoaika. Viime kädessä hoitopäätös tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. 

Suun ulkopuolella valmistettavasta paikasta tai kruunusta potilaalle aiheutuvat välittömät kustannukset ovat suuremmat kuin suoran tekniikan muovipaikan, mikä monissa tapauksissa johtaa suoran tekniikan valitsemiseen. Kustannusero johtuu lainsäädännöstä, jonka nojalla hammastekniset kustannukset jäävät sekä julkisessa että yksityisessä suun terveydenhuollossa potilaan itsensä maksettaviksi. Palkon suositus ei muuttaisi tätä asian tilaa. Pitkällä aikavälillä kustannuksia kuitenkin säästyy, mikäli potilasvalinta on onnistunut ja paikka tai kruunu kestää pitempään kuin yhdistelmämuovipaikka olisi kestänyt.

Lisäksi suositusluonnoksessa todetaan, että pienissä vaurioissa (1-2 hammaspintaa) suoralla tekniikalla valmistettavat yhdistelmämuovipaikat ovat hammaslääketieteellisesti perusteltu hoitomenetelmä, eikä kalliimmilla epäsuoran tekniikan paikoilla ole saavutettavissa kestävämpää hoitotulosta. Näin ollen ne eivät kuulu terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Suositusluonnoksessa todetaan, että suosituksesta julkiselle taloudelle aiheutuvien lisäkustannusten suuruudesta on vaikea esittää tarkkaa arvioita. Saamiensa tietojen perusteella Palko arvioi, että nettokustannusvaikutus voisi olla 5-10 miljoonaa euroa, mikä sisältää sekä sairausvakuutuskorvausten lisääntymisen, että julkisen terveydenhuollon lisäkustannukset.

Suositusluonnos on kommentoitavana Palkon otakantaa.fi-sivulla 23.11.2021 saakka. Sieltä löytyy myös Palkon hankkima kirjallisuuskatsaus ja muu taustamateriaali. Lopullinen suositus pyritään hyväksymään ja julkaisemaan joulukuussa 2021.

Linkki Palkon otakantaa.fi-sivulle https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/62/    

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Reima Palonen, [email protected]  tai puh. 02951 63090.

Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Lisätietoja terveydenhuollon palveluvalikoimasta voit lukea Palkon kotisivuilta www.palveluvalikoima.fi.